kikatella

Finnish

Etymology

kikattaa +‎ -ella

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkikɑtelːɑˣ/, [ˈk̟ikɑ̝ˌt̪e̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Syllabification^(key): ki‧ka‧tel‧la

Verb

kikatella

1. (intransitive) frequentative of kikattaa (“to giggle”)

Conjugation

Inflection of kikatella (Kotus type 67*C/tulla, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kikattelen	en kikattele	1st sing.	olen kikatellut	en ole kikatellut
2nd sing.		kikattelet	et kikattele	2nd sing.	olet kikatellut	et ole kikatellut
3rd sing.		kikattelee	ei kikattele	3rd sing.	on kikatellut	ei ole kikatellut
1st plur.		kikattelemme	emme kikattele	1st plur.	olemme kikatelleet	emme ole kikatelleet
2nd plur.		kikattelette	ette kikattele	2nd plur.	olette kikatelleet	ette ole kikatelleet
3rd plur.		kikattelevat	eivät kikattele	3rd plur.	ovat kikatelleet	eivät ole kikatelleet
passive		kikatellaan	ei kikatella	passive	on kikateltu	ei ole kikateltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kikattelin	en kikatellut	1st sing.	olin kikatellut	en ollut kikatellut
2nd sing.		kikattelit	et kikatellut	2nd sing.	olit kikatellut	et ollut kikatellut
3rd sing.		kikatteli	ei kikatellut	3rd sing.	oli kikatellut	ei ollut kikatellut
1st plur.		kikattelimme	emme kikatelleet	1st plur.	olimme kikatelleet	emme olleet kikatelleet
2nd plur.		kikattelitte	ette kikatelleet	2nd plur.	olitte kikatelleet	ette olleet kikatelleet
3rd plur.		kikattelivat	eivät kikatelleet	3rd plur.	olivat kikatelleet	eivät olleet kikatelleet
passive		kikateltiin	ei kikateltu	passive	oli kikateltu	ei ollut kikateltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kikattelisin	en kikattelisi	1st sing.	olisin kikatellut	en olisi kikatellut
2nd sing.		kikattelisit	et kikattelisi	2nd sing.	olisit kikatellut	et olisi kikatellut
3rd sing.		kikattelisi	ei kikattelisi	3rd sing.	olisi kikatellut	ei olisi kikatellut
1st plur.		kikattelisimme	emme kikattelisi	1st plur.	olisimme kikatelleet	emme olisi kikatelleet
2nd plur.		kikattelisitte	ette kikattelisi	2nd plur.	olisitte kikatelleet	ette olisi kikatelleet
3rd plur.		kikattelisivat	eivät kikattelisi	3rd plur.	olisivat kikatelleet	eivät olisi kikatelleet
passive		kikateltaisiin	ei kikateltaisi	passive	olisi kikateltu	ei olisi kikateltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kikattele	älä kikattele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kikatelkoon	älköön kikatelko	3rd sing.	olkoon kikatellut	älköön olko kikatellut
1st plur.		kikatelkaamme	älkäämme kikatelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kikatelkaa	älkää kikatelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kikatelkoot	älkööt kikatelko	3rd plur.	olkoot kikatelleet	älkööt olko kikatelleet
passive		kikateltakoon	älköön kikateltako	passive	olkoon kikateltu	älköön olko kikateltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kikatellen	en kikatelle	1st sing.	lienen kikatellut	en liene kikatellut
2nd sing.		kikatellet	et kikatelle	2nd sing.	lienet kikatellut	et liene kikatellut
3rd sing.		kikatellee	ei kikatelle	3rd sing.	lienee kikatellut	ei liene kikatellut
1st plur.		kikatellemme	emme kikatelle	1st plur.	lienemme kikatelleet	emme liene kikatelleet
2nd plur.		kikatellette	ette kikatelle	2nd plur.	lienette kikatelleet	ette liene kikatelleet
3rd plur.		kikatellevat	eivät kikatelle	3rd plur.	lienevät kikatelleet	eivät liene kikatelleet
passive		kikateltaneen	ei kikateltane	passive	lienee kikateltu	ei liene kikateltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kikatella		present	kikatteleva	kikateltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kikatellakseni kikatellaksemme 2nd kikatellaksesi kikatellaksenne 3rd kikatellakseen kikatellaksensa		past	kikatellut	kikateltu
2nd	inessive2	kikatellessa	kikateltaessa	agent3	kikattelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kikatellessani kikatellessamme 2nd kikatellessasi kikatellessanne 3rd kikatellessaan kikatellessansa		negative	kikattelematon
	instructive	kikatellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kikattelemassa	—
	elative	kikattelemasta	—
	illative	kikattelemaan	—
	adessive	kikattelemalla	—
	abessive	kikattelematta	—
	instructive	kikatteleman	kikateltaman
4th4	verbal noun	kikatteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kikattelemaisillani kikattelemaisillamme 2nd kikattelemaisillasi kikattelemaisillanne 3rd kikattelemaisillaan kikattelemaisillansa

Derived terms

• kikattelu

Further reading

• “kikatella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• katkeilla