kertaerä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kerta- (one-time) +‎ erä (item)

Noun[edit]

kertaerä

  1. (accounting) non-recurring item

Declension[edit]

Inflection of kertaerä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative kertaerä kertaerät
genitive kertaerän kertaerien
partitive kertaerää kertaeriä
illative kertaerään kertaeriin
singular plural
nominative kertaerä kertaerät
accusative nom. kertaerä kertaerät
gen. kertaerän
genitive kertaerän kertaerien
kertaeräinrare
partitive kertaerää kertaeriä
inessive kertaerässä kertaerissä
elative kertaerästä kertaeristä
illative kertaerään kertaeriin
adessive kertaerällä kertaerillä
ablative kertaerältä kertaeriltä
allative kertaerälle kertaerille
essive kertaeränä kertaerinä
translative kertaeräksi kertaeriksi
instructive kertaerin
abessive kertaerättä kertaerittä
comitative kertaerineen

Synonyms[edit]