keskeyttäjä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

keskeyttä-(to interrupt, to drop off) +‎ -jä(-er)

Noun[edit]

keskeyttäjä

  1. One who interrupts, breaks off, discontinues or drops out.
  2. A dropout (one who leaves a learning institution without completing a course).

Declension[edit]

Inflection of keskeyttäjä (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative keskeyttäjä keskeyttäjät
genitive keskeyttäjän keskeyttäjien
partitive keskeyttäjää keskeyttäjiä
illative keskeyttäjään keskeyttäjiin
singular plural
nominative keskeyttäjä keskeyttäjät
accusative nom. keskeyttäjä keskeyttäjät
gen. keskeyttäjän
genitive keskeyttäjän keskeyttäjien
keskeyttäjäinrare
partitive keskeyttäjää keskeyttäjiä
inessive keskeyttäjässä keskeyttäjissä
elative keskeyttäjästä keskeyttäjistä
illative keskeyttäjään keskeyttäjiin
adessive keskeyttäjällä keskeyttäjillä
ablative keskeyttäjältä keskeyttäjiltä
allative keskeyttäjälle keskeyttäjille
essive keskeyttäjänä keskeyttäjinä
translative keskeyttäjäksi keskeyttäjiksi
instructive keskeyttäjin
abessive keskeyttäjättä keskeyttäjittä
comitative keskeyttäjineen