kielinen

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkie̯linen/, [ˈk̟ie̞̯line̞n]

Etymology 1

kieli (“tongue, language”) +‎ -inen

Adjective

kielinen (not comparable)

1. being of a language; used mainly as head word in compound terms, independently mainly in questions:

   Minkä kielinen tuo sanomalehti on?

   What is the language of that newspaper?

   Se on ranskankielinen.

   It's in French.

2. -lingual; used as head in compound terms only

   kaksikielinen — bilingual

3. -tongued; used as head in compound terms only

   pitkäkielinen — long-tongued

4. -speaking, -phone; used to form adjectives and nouns that indicate a speaker of a certain language e.g. French-speaking, Francophone - for a list of words formed with "-phone" see derived terms -section of the entry -phone.
5. (music) -stringed; used as head in compound terms only

   Sitar on monikielinen soitin.

   Sitar is a multi-stringed instrument.

Usage notes

1. In Finnish the names of languages are often the same as that of the country or a geographic area where the language is spoken, only with a small initial letter:

   France -> French = Ranska -> ranska (or, if necessary for avoiding confusion, ranskan kieli)

   England -> English = Englanti -> englanti (id., englannin kieli)

2. Or, (like in English) the name of a language can be same as the word referring to a member of the nation, tribe, etc. that speaks the language:

   Aztec -> Aztec = atsteekki -> atsteekki (id., atsteekin kieli).

3. Any name of a language can be combined with the adjective kielinen to produce an adjective which refers to that particular language. Note that the name of the language is in genitive:

   englanti -> englanninkielinen = English (English-language)

4. The word kielinen can be used alone in cases where the language is not specified, such as in questions.

   Minkä kielinen tämä teksti on?

   In which language is this text?

5. The Finnish equivalent for the expression "in [Language]" is usually the translative case:

   Kirjoitan mielelläni englanniksi.

   I like to write in English

   Onko Teillä tätä kirjaa englanniksi?

   Do you have this book in English?

Declension

Inflection of kielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		kielinen	kieliset
genitive		kielisen	kielisten kielisien
partitive		kielistä	kielisiä
illative		kieliseen	kielisiin
		singular	plural
nominative		kielinen	kieliset
accusative	nom.	kielinen	kieliset
	gen.	kielisen
genitive		kielisen	kielisten kielisien
partitive		kielistä	kielisiä
inessive		kielisessä	kielisissä
elative		kielisestä	kielisistä
illative		kieliseen	kielisiin
adessive		kielisellä	kielisillä
ablative		kieliseltä	kielisiltä
allative		kieliselle	kielisille
essive		kielisenä	kielisinä
translative		kieliseksi	kielisiksi
abessive		kielisettä	kielisittä
instructive		—	kielisin
comitative		—	kielisine

Possessive forms of kielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative kieliseni kieliseni accusative nom. kieliseni kieliseni gen. kieliseni genitive kieliseni kielisteni kielisieni partitive kielistäni kielisiäni inessive kielisessäni kielisissäni elative kielisestäni kielisistäni illative kieliseeni kielisiini adessive kieliselläni kielisilläni ablative kieliseltäni kielisiltäni allative kieliselleni kielisilleni essive kielisenäni kielisinäni translative kielisekseni kielisikseni abessive kielisettäni kielisittäni instructive — — comitative — kielisineni second-person singular possessor singular plural nominative kielisesi kielisesi accusative nom. kielisesi kielisesi gen. kielisesi genitive kielisesi kielistesi kielisiesi partitive kielistäsi kielisiäsi inessive kielisessäsi kielisissäsi elative kielisestäsi kielisistäsi illative kieliseesi kielisiisi adessive kieliselläsi kielisilläsi ablative kieliseltäsi kielisiltäsi allative kielisellesi kielisillesi essive kielisenäsi kielisinäsi translative kieliseksesi kielisiksesi abessive kielisettäsi kielisittäsi instructive — — comitative — kielisinesi first-person plural possessor singular plural nominative kielisemme kielisemme accusative nom. kielisemme kielisemme gen. kielisemme genitive kielisemme kielistemme kielisiemme partitive kielistämme kielisiämme inessive kielisessämme kielisissämme elative kielisestämme kielisistämme illative kieliseemme kielisiimme adessive kielisellämme kielisillämme ablative kieliseltämme kielisiltämme allative kielisellemme kielisillemme essive kielisenämme kielisinämme translative kieliseksemme kielisiksemme abessive kielisettämme kielisittämme instructive — — comitative — kielisinemme second-person plural possessor singular plural nominative kielisenne kielisenne accusative nom. kielisenne kielisenne gen. kielisenne genitive kielisenne kielistenne kielisienne partitive kielistänne kielisiänne inessive kielisessänne kielisissänne elative kielisestänne kielisistänne illative kieliseenne kielisiinne adessive kielisellänne kielisillänne ablative kieliseltänne kielisiltänne allative kielisellenne kielisillenne essive kielisenänne kielisinänne translative kieliseksenne kielisiksenne abessive kielisettänne kielisittänne instructive — — comitative — kielisinenne third-person possessor singular plural nominative kielisensä kielisensä accusative nom. kielisensä kielisensä gen. kielisensä genitive kielisensä kielistensä kielisiensä partitive kielistään kielistänsä kielisiään kielisiänsä inessive kielisessään kielisessänsä kielisissään kielisissänsä elative kielisestään kielisestänsä kielisistään kielisistänsä illative kieliseensä kielisiinsä adessive kielisellään kielisellänsä kielisillään kielisillänsä ablative kieliseltään kieliseltänsä kielisiltään kielisiltänsä allative kieliselleen kielisellensä kielisilleen kielisillensä essive kielisenään kielisenänsä kielisinään kielisinänsä translative kielisekseen kieliseksensä kielisikseen kielisiksensä abessive kielisettään kielisettänsä kielisittään kielisittänsä instructive — — comitative — kielisineen kielisinensä

Derived terms

• kaksikielinen
• monikielinen

See also

• kielellinen

Etymology 2

kieli (“string”) +‎ -inen

Adjective

kielinen

1. (music) -string; used as head in compound terms

   12-kielinen kitara — 12-string guitar

   teräskielinen kitara — steel-string guitar

Declension

Inflection of kielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative		kielinen	kieliset
genitive		kielisen	kielisten kielisien
partitive		kielistä	kielisiä
illative		kieliseen	kielisiin
		singular	plural
nominative		kielinen	kieliset
accusative	nom.	kielinen	kieliset
	gen.	kielisen
genitive		kielisen	kielisten kielisien
partitive		kielistä	kielisiä
inessive		kielisessä	kielisissä
elative		kielisestä	kielisistä
illative		kieliseen	kielisiin
adessive		kielisellä	kielisillä
ablative		kieliseltä	kielisiltä
allative		kieliselle	kielisille
essive		kielisenä	kielisinä
translative		kieliseksi	kielisiksi
abessive		kielisettä	kielisittä
instructive		—	kielisin
comitative		—	kielisine

Possessive forms of kielinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
Rare. Only used with substantive adjectives.
first-person singular possessor singular plural nominative kieliseni kieliseni accusative nom. kieliseni kieliseni gen. kieliseni genitive kieliseni kielisteni kielisieni partitive kielistäni kielisiäni inessive kielisessäni kielisissäni elative kielisestäni kielisistäni illative kieliseeni kielisiini adessive kieliselläni kielisilläni ablative kieliseltäni kielisiltäni allative kieliselleni kielisilleni essive kielisenäni kielisinäni translative kielisekseni kielisikseni abessive kielisettäni kielisittäni instructive — — comitative — kielisineni second-person singular possessor singular plural nominative kielisesi kielisesi accusative nom. kielisesi kielisesi gen. kielisesi genitive kielisesi kielistesi kielisiesi partitive kielistäsi kielisiäsi inessive kielisessäsi kielisissäsi elative kielisestäsi kielisistäsi illative kieliseesi kielisiisi adessive kieliselläsi kielisilläsi ablative kieliseltäsi kielisiltäsi allative kielisellesi kielisillesi essive kielisenäsi kielisinäsi translative kieliseksesi kielisiksesi abessive kielisettäsi kielisittäsi instructive — — comitative — kielisinesi first-person plural possessor singular plural nominative kielisemme kielisemme accusative nom. kielisemme kielisemme gen. kielisemme genitive kielisemme kielistemme kielisiemme partitive kielistämme kielisiämme inessive kielisessämme kielisissämme elative kielisestämme kielisistämme illative kieliseemme kielisiimme adessive kielisellämme kielisillämme ablative kieliseltämme kielisiltämme allative kielisellemme kielisillemme essive kielisenämme kielisinämme translative kieliseksemme kielisiksemme abessive kielisettämme kielisittämme instructive — — comitative — kielisinemme second-person plural possessor singular plural nominative kielisenne kielisenne accusative nom. kielisenne kielisenne gen. kielisenne genitive kielisenne kielistenne kielisienne partitive kielistänne kielisiänne inessive kielisessänne kielisissänne elative kielisestänne kielisistänne illative kieliseenne kielisiinne adessive kielisellänne kielisillänne ablative kieliseltänne kielisiltänne allative kielisellenne kielisillenne essive kielisenänne kielisinänne translative kieliseksenne kielisiksenne abessive kielisettänne kielisittänne instructive — — comitative — kielisinenne third-person possessor singular plural nominative kielisensä kielisensä accusative nom. kielisensä kielisensä gen. kielisensä genitive kielisensä kielistensä kielisiensä partitive kielistään kielistänsä kielisiään kielisiänsä inessive kielisessään kielisessänsä kielisissään kielisissänsä elative kielisestään kielisestänsä kielisistään kielisistänsä illative kieliseensä kielisiinsä adessive kielisellään kielisellänsä kielisillään kielisillänsä ablative kieliseltään kieliseltänsä kielisiltään kielisiltänsä allative kieliselleen kielisellensä kielisilleen kielisillensä essive kielisenään kielisenänsä kielisinään kielisinänsä translative kielisekseen kieliseksensä kielisikseen kielisiksensä abessive kielisettään kielisettänsä kielisittään kielisittänsä instructive — — comitative — kielisineen kielisinensä

Etymology 3

Verb

kielinen

1. (deprecated template usage) first-person singular present potential of kieliä

Anagrams

• liikenne, likeinen