kielitiede

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Finnish Wikipedia has an article on:

Wikipedia fi

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: kie‧li‧tie‧de

Noun[edit]

kielitiede

  1. linguistics

Declension[edit]

Inflection of kielitiede (Kotus type 48/hame, t-d gradation)
nominative kielitiede kielitieteet
genitive kielitieteen kielitieteiden
kielitieteitten
partitive kielitiedettä kielitieteitä
illative kielitieteeseen kielitieteisiin
kielitieteihin
singular plural
nominative kielitiede kielitieteet
accusative nom. kielitiede kielitieteet
gen. kielitieteen
genitive kielitieteen kielitieteiden
kielitieteitten
partitive kielitiedettä kielitieteitä
inessive kielitieteessä kielitieteissä
elative kielitieteestä kielitieteistä
illative kielitieteeseen kielitieteisiin
kielitieteihin
adessive kielitieteellä kielitieteillä
ablative kielitieteeltä kielitieteiltä
allative kielitieteelle kielitieteille
essive kielitieteenä kielitieteinä
translative kielitieteeksi kielitieteiksi
instructive kielitietein
abessive kielitieteettä kielitieteittä
comitative kielitieteineen

Synonyms[edit]

Related terms[edit]