kielteinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From the verb kieltää.

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: kiel‧tei‧nen

Adjective[edit]

kielteinen ‎(comparative kielteisempi, superlative kielteisin)

  1. negative (both meanings: "opposite of affirmative" and "inspiring negative reactions").
kielteinen vastaus a negative reply

Declension[edit]

Inflection of kielteinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative kielteinen kielteiset
genitive kielteisen kielteisten
kielteisien
partitive kielteistä kielteisiä
illative kielteiseen kielteisiin
singular plural
nominative kielteinen kielteiset
accusative nom.? kielteinen kielteiset
gen. kielteisen
genitive kielteisen kielteisten
kielteisien
partitive kielteistä kielteisiä
inessive kielteisessä kielteisissä
elative kielteisestä kielteisistä
illative kielteiseen kielteisiin
adessive kielteisellä kielteisillä
ablative kielteiseltä kielteisiltä
allative kielteiselle kielteisille
essive kielteisenä kielteisinä
translative kielteiseksi kielteisiksi
instructive kielteisin
abessive kielteisettä kielteisittä
comitative kielteisine

Synonyms[edit]

Antonyms[edit]

Derived terms[edit]