positiivinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From Latin positivus, probably via Swedish positiv.

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: po‧si‧tii‧vi‧nen

Adjective[edit]

positiivinen ‎(comparative positiivisempi, superlative positiivisin)

  1. (physics) Having positive charge.
  2. Positive (inspiring positive reactions).

Declension[edit]

Inflection of positiivinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative positiivinen positiiviset
genitive positiivisen positiivisten
positiivisien
partitive positiivista positiivisia
illative positiiviseen positiivisiin
singular plural
nominative positiivinen positiiviset
accusative nom. positiivinen positiiviset
gen. positiivisen
genitive positiivisen positiivisten
positiivisien
partitive positiivista positiivisia
inessive positiivisessa positiivisissa
elative positiivisesta positiivisista
illative positiiviseen positiivisiin
adessive positiivisella positiivisilla
ablative positiiviselta positiivisilta
allative positiiviselle positiivisille
essive positiivisena positiivisina
translative positiiviseksi positiivisiksi
instructive positiivisin
abessive positiivisetta positiivisitta
comitative positiivisine

Synonyms[edit]

Antonyms[edit]

Derived terms[edit]