kiillellä

Finnish

Etymology

kiiltää +‎ -ellä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkiːlːelːæˣ/, [ˈk̟iːlːe̞lːæ(ʔ)]
• Rhymes: -iːlːelːæ
• Syllabification^(key): kiil‧lel‧lä

Verb

kiillellä

1. (intransitive) to glitter, to glisten

Conjugation

Inflection of kiillellä (Kotus type 67*I/tulla, lt-ll gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiiltelen	en kiiltele	1st sing.	olen kiillellyt	en ole kiillellyt
2nd sing.		kiiltelet	et kiiltele	2nd sing.	olet kiillellyt	et ole kiillellyt
3rd sing.		kiiltelee	ei kiiltele	3rd sing.	on kiillellyt	ei ole kiillellyt
1st plur.		kiiltelemme	emme kiiltele	1st plur.	olemme kiillelleet	emme ole kiillelleet
2nd plur.		kiiltelette	ette kiiltele	2nd plur.	olette kiillelleet	ette ole kiillelleet
3rd plur.		kiiltelevät	eivät kiiltele	3rd plur.	ovat kiillelleet	eivät ole kiillelleet
passive		kiillellään	ei kiillellä	passive	on kiillelty	ei ole kiillelty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiiltelin	en kiillellyt	1st sing.	olin kiillellyt	en ollut kiillellyt
2nd sing.		kiiltelit	et kiillellyt	2nd sing.	olit kiillellyt	et ollut kiillellyt
3rd sing.		kiilteli	ei kiillellyt	3rd sing.	oli kiillellyt	ei ollut kiillellyt
1st plur.		kiiltelimme	emme kiillelleet	1st plur.	olimme kiillelleet	emme olleet kiillelleet
2nd plur.		kiiltelitte	ette kiillelleet	2nd plur.	olitte kiillelleet	ette olleet kiillelleet
3rd plur.		kiiltelivät	eivät kiillelleet	3rd plur.	olivat kiillelleet	eivät olleet kiillelleet
passive		kiilleltiin	ei kiillelty	passive	oli kiillelty	ei ollut kiillelty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiiltelisin	en kiiltelisi	1st sing.	olisin kiillellyt	en olisi kiillellyt
2nd sing.		kiiltelisit	et kiiltelisi	2nd sing.	olisit kiillellyt	et olisi kiillellyt
3rd sing.		kiiltelisi	ei kiiltelisi	3rd sing.	olisi kiillellyt	ei olisi kiillellyt
1st plur.		kiiltelisimme	emme kiiltelisi	1st plur.	olisimme kiillelleet	emme olisi kiillelleet
2nd plur.		kiiltelisitte	ette kiiltelisi	2nd plur.	olisitte kiillelleet	ette olisi kiillelleet
3rd plur.		kiiltelisivät	eivät kiiltelisi	3rd plur.	olisivat kiillelleet	eivät olisi kiillelleet
passive		kiilleltäisiin	ei kiilleltäisi	passive	olisi kiillelty	ei olisi kiillelty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kiiltele	älä kiiltele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kiillelköön	älköön kiillelkö	3rd sing.	olkoon kiillellyt	älköön olko kiillellyt
1st plur.		kiillelkäämme	älkäämme kiillelkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		kiillelkää	älkää kiillelkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kiillelkööt	älkööt kiillelkö	3rd plur.	olkoot kiillelleet	älkööt olko kiillelleet
passive		kiilleltäköön	älköön kiilleltäkö	passive	olkoon kiillelty	älköön olko kiillelty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kiillellen	en kiillelle	1st sing.	lienen kiillellyt	en liene kiillellyt
2nd sing.		kiillellet	et kiillelle	2nd sing.	lienet kiillellyt	et liene kiillellyt
3rd sing.		kiillellee	ei kiillelle	3rd sing.	lienee kiillellyt	ei liene kiillellyt
1st plur.		kiillellemme	emme kiillelle	1st plur.	lienemme kiillelleet	emme liene kiillelleet
2nd plur.		kiillellette	ette kiillelle	2nd plur.	lienette kiillelleet	ette liene kiillelleet
3rd plur.		kiillellevät	eivät kiillelle	3rd plur.	lienevät kiillelleet	eivät liene kiillelleet
passive		kiilleltäneen	ei kiilleltäne	passive	lienee kiillelty	ei liene kiillelty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kiillellä		present	kiiltelevä	kiilleltävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiillelläkseni kiillelläksemme 2nd kiillelläksesi kiillelläksenne 3rd kiillelläkseen kiillelläksensä		past	kiillellyt	kiillelty
2nd	inessive2	kiillellessä	kiilleltäessä	agent3	kiiltelemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiillellessäni kiillellessämme 2nd kiillellessäsi kiillellessänne 3rd kiillellessään kiillellessänsä		negative	kiiltelemätön
	instructive	kiillellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kiiltelemässä	—
	elative	kiiltelemästä	—
	illative	kiiltelemään	—
	adessive	kiiltelemällä	—
	abessive	kiiltelemättä	—
	instructive	kiiltelemän	kiilleltämän
4th4	verbal noun	kiilteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kiiltelemäisilläni kiiltelemäisillämme 2nd kiiltelemäisilläsi kiiltelemäisillänne 3rd kiiltelemäisillään kiiltelemäisillänsä

Derived terms

• kiiltely

 

Further reading

• “kiillellä”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02