kilpi

See also: Kilpi

Estonian

Noun

kilpi

1. partitive singular of kilp

---

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *kilpi (compare Estonian kilp), probably borrowed from Proto-Germanic [Term?] (compare Old Norse hlíf).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkilpi/, [ˈkilpi]
• Rhymes: -ilpi
• Syllabification: kil‧pi

Noun

kilpi

1. shield, protective armor
2. (transport) shield with route number

   Synonyms: kyltti, numerokilpi, tiennumerokilpi

3. (geology) shield
4. number plate, license plate

   Synonym: rekisterikilpi

5. (heraldry) escutcheon

Declension

Inflection of kilpi (Kotus type 7/ovi, p-v gradation)
nominative		kilpi	kilvet
genitive		kilven	kilpien
partitive		kilpeä	kilpiä
illative		kilpeen	kilpiin
		singular	plural
nominative		kilpi	kilvet
accusative	nom.	kilpi	kilvet
	gen.	kilven
genitive		kilven	kilpien
partitive		kilpeä	kilpiä
inessive		kilvessä	kilvissä
elative		kilvestä	kilvistä
illative		kilpeen	kilpiin
adessive		kilvellä	kilvillä
ablative		kilveltä	kilviltä
allative		kilvelle	kilville
essive		kilpenä	kilpinä
translative		kilveksi	kilviksi
instructive		—	kilvin
abessive		kilvettä	kilvittä
comitative		—	kilpineen

Possessive forms of kilpi (type ovi)
possessor	singular	plural
1st person	kilpeni	kilpemme
2nd person	kilpesi	kilpenne
3rd person	kilpensä

Derived terms

• compounds: kilpikäsi
• verbs: kilpistyä

Anagrams

• pilki