kismittää

Finnish

Etymology

kisma +‎ -ittää

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkismitːæːˣ/, [ˈk̟is̠mit̪ːæː(ʔ)]
• Rhymes: -ismitːæː
• Syllabification^(key): kis‧mit‧tää

Verb

kismittää

1. (impersonal + partitive) to be resentful or mad

   Minua kismittää.

   I am mad.

2. (transitive, usually atelic) to cause resentment in, anger

   Tilanne kismittää yrittäjää.

   The situation angers the entrepreneur.

Conjugation

Mostly only used in the third person.

Inflection of kismittää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kismitän	en kismitä	1st sing.	olen kismittänyt	en ole kismittänyt
2nd sing.		kismität	et kismitä	2nd sing.	olet kismittänyt	et ole kismittänyt
3rd sing.		kismittää	ei kismitä	3rd sing.	on kismittänyt	ei ole kismittänyt
1st plur.		kismitämme	emme kismitä	1st plur.	olemme kismittäneet	emme ole kismittäneet
2nd plur.		kismitätte	ette kismitä	2nd plur.	olette kismittäneet	ette ole kismittäneet
3rd plur.		kismittävät	eivät kismitä	3rd plur.	ovat kismittäneet	eivät ole kismittäneet
passive		kismitetään	ei kismitetä	passive	on kismitetty	ei ole kismitetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kismitin	en kismittänyt	1st sing.	olin kismittänyt	en ollut kismittänyt
2nd sing.		kismitit	et kismittänyt	2nd sing.	olit kismittänyt	et ollut kismittänyt
3rd sing.		kismitti	ei kismittänyt	3rd sing.	oli kismittänyt	ei ollut kismittänyt
1st plur.		kismitimme	emme kismittäneet	1st plur.	olimme kismittäneet	emme olleet kismittäneet
2nd plur.		kismititte	ette kismittäneet	2nd plur.	olitte kismittäneet	ette olleet kismittäneet
3rd plur.		kismittivät	eivät kismittäneet	3rd plur.	olivat kismittäneet	eivät olleet kismittäneet
passive		kismitettiin	ei kismitetty	passive	oli kismitetty	ei ollut kismitetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kismittäisin	en kismittäisi	1st sing.	olisin kismittänyt	en olisi kismittänyt
2nd sing.		kismittäisit	et kismittäisi	2nd sing.	olisit kismittänyt	et olisi kismittänyt
3rd sing.		kismittäisi	ei kismittäisi	3rd sing.	olisi kismittänyt	ei olisi kismittänyt
1st plur.		kismittäisimme	emme kismittäisi	1st plur.	olisimme kismittäneet	emme olisi kismittäneet
2nd plur.		kismittäisitte	ette kismittäisi	2nd plur.	olisitte kismittäneet	ette olisi kismittäneet
3rd plur.		kismittäisivät	eivät kismittäisi	3rd plur.	olisivat kismittäneet	eivät olisi kismittäneet
passive		kismitettäisiin	ei kismitettäisi	passive	olisi kismitetty	ei olisi kismitetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kismitä	älä kismitä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kismittäköön	älköön kismittäkö	3rd sing.	olkoon kismittänyt	älköön olko kismittänyt
1st plur.		kismittäkäämme	älkäämme kismittäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		kismittäkää	älkää kismittäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kismittäkööt	älkööt kismittäkö	3rd plur.	olkoot kismittäneet	älkööt olko kismittäneet
passive		kismitettäköön	älköön kismitettäkö	passive	olkoon kismitetty	älköön olko kismitetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kismittänen	en kismittäne	1st sing.	lienen kismittänyt	en liene kismittänyt
2nd sing.		kismittänet	et kismittäne	2nd sing.	lienet kismittänyt	et liene kismittänyt
3rd sing.		kismittänee	ei kismittäne	3rd sing.	lienee kismittänyt	ei liene kismittänyt
1st plur.		kismittänemme	emme kismittäne	1st plur.	lienemme kismittäneet	emme liene kismittäneet
2nd plur.		kismittänette	ette kismittäne	2nd plur.	lienette kismittäneet	ette liene kismittäneet
3rd plur.		kismittänevät	eivät kismittäne	3rd plur.	lienevät kismittäneet	eivät liene kismittäneet
passive		kismitettäneen	ei kismitettäne	passive	lienee kismitetty	ei liene kismitetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kismittää		present	kismittävä	kismitettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kismittääkseni kismittääksemme 2nd kismittääksesi kismittääksenne 3rd kismittääkseen kismittääksensä		past	kismittänyt	kismitetty
2nd	inessive2	kismittäessä	kismitettäessä	agent3	kismittämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kismittäessäni kismittäessämme 2nd kismittäessäsi kismittäessänne 3rd kismittäessään kismittäessänsä		negative	kismittämätön
	instructive	kismittäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form kismittää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	kismittämässä	—
	elative	kismittämästä	—
	illative	kismittämään	—
	adessive	kismittämällä	—
	abessive	kismittämättä	—
	instructive	kismittämän	kismitettämän
4th4	verbal noun	kismittäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kismittämäisilläni kismittämäisillämme 2nd kismittämäisilläsi kismittämäisillänne 3rd kismittämäisillään kismittämäisillänsä

Further reading

• “kismittää”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02