klaava

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From Swedish klave.

Pronunciation[edit]

Noun[edit]

klaava

  1. tails (in coins)

Declension[edit]

Inflection of klaava (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative klaava klaavat
genitive klaavan klaavojen
partitive klaavaa klaavoja
illative klaavaan klaavoihin
singular plural
nominative klaava klaavat
accusative nom. klaava klaavat
gen. klaavan
genitive klaavan klaavojen
klaavainrare
partitive klaavaa klaavoja
inessive klaavassa klaavoissa
elative klaavasta klaavoista
illative klaavaan klaavoihin
adessive klaavalla klaavoilla
ablative klaavalta klaavoilta
allative klaavalle klaavoille
essive klaavana klaavoina
translative klaavaksi klaavoiksi
instructive klaavoin
abessive klaavatta klaavoitta
comitative klaavoineen

Antonyms[edit]

Idioms[edit]

References[edit]

Anagrams[edit]