kohahdella

Finnish

Etymology

From kohahtaa +‎ -ella.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈkohɑhdelːɑˣ/, [ˈko̞ɦɑ̝hˌde̞lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -elːɑ
• Syllabification^(key): ko‧hah‧del‧la

Verb

kohahdella

1. (intransitive) frequentative of kohahtaa (“to murmur”)

Conjugation

Inflection of kohahdella (Kotus type 67*F/tulla, t-d gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kohahtelen	en kohahtele	1st sing.	olen kohahdellut	en ole kohahdellut
2nd sing.		kohahtelet	et kohahtele	2nd sing.	olet kohahdellut	et ole kohahdellut
3rd sing.		kohahtelee	ei kohahtele	3rd sing.	on kohahdellut	ei ole kohahdellut
1st plur.		kohahtelemme	emme kohahtele	1st plur.	olemme kohahdelleet	emme ole kohahdelleet
2nd plur.		kohahtelette	ette kohahtele	2nd plur.	olette kohahdelleet	ette ole kohahdelleet
3rd plur.		kohahtelevat	eivät kohahtele	3rd plur.	ovat kohahdelleet	eivät ole kohahdelleet
passive		kohahdellaan	ei kohahdella	passive	on kohahdeltu	ei ole kohahdeltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kohahtelin	en kohahdellut	1st sing.	olin kohahdellut	en ollut kohahdellut
2nd sing.		kohahtelit	et kohahdellut	2nd sing.	olit kohahdellut	et ollut kohahdellut
3rd sing.		kohahteli	ei kohahdellut	3rd sing.	oli kohahdellut	ei ollut kohahdellut
1st plur.		kohahtelimme	emme kohahdelleet	1st plur.	olimme kohahdelleet	emme olleet kohahdelleet
2nd plur.		kohahtelitte	ette kohahdelleet	2nd plur.	olitte kohahdelleet	ette olleet kohahdelleet
3rd plur.		kohahtelivat	eivät kohahdelleet	3rd plur.	olivat kohahdelleet	eivät olleet kohahdelleet
passive		kohahdeltiin	ei kohahdeltu	passive	oli kohahdeltu	ei ollut kohahdeltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kohahtelisin	en kohahtelisi	1st sing.	olisin kohahdellut	en olisi kohahdellut
2nd sing.		kohahtelisit	et kohahtelisi	2nd sing.	olisit kohahdellut	et olisi kohahdellut
3rd sing.		kohahtelisi	ei kohahtelisi	3rd sing.	olisi kohahdellut	ei olisi kohahdellut
1st plur.		kohahtelisimme	emme kohahtelisi	1st plur.	olisimme kohahdelleet	emme olisi kohahdelleet
2nd plur.		kohahtelisitte	ette kohahtelisi	2nd plur.	olisitte kohahdelleet	ette olisi kohahdelleet
3rd plur.		kohahtelisivat	eivät kohahtelisi	3rd plur.	olisivat kohahdelleet	eivät olisi kohahdelleet
passive		kohahdeltaisiin	ei kohahdeltaisi	passive	olisi kohahdeltu	ei olisi kohahdeltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		kohahtele	älä kohahtele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		kohahdelkoon	älköön kohahdelko	3rd sing.	olkoon kohahdellut	älköön olko kohahdellut
1st plur.		kohahdelkaamme	älkäämme kohahdelko	1st plur.	—	—
2nd plur.		kohahdelkaa	älkää kohahdelko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		kohahdelkoot	älkööt kohahdelko	3rd plur.	olkoot kohahdelleet	älkööt olko kohahdelleet
passive		kohahdeltakoon	älköön kohahdeltako	passive	olkoon kohahdeltu	älköön olko kohahdeltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		kohahdellen	en kohahdelle	1st sing.	lienen kohahdellut	en liene kohahdellut
2nd sing.		kohahdellet	et kohahdelle	2nd sing.	lienet kohahdellut	et liene kohahdellut
3rd sing.		kohahdellee	ei kohahdelle	3rd sing.	lienee kohahdellut	ei liene kohahdellut
1st plur.		kohahdellemme	emme kohahdelle	1st plur.	lienemme kohahdelleet	emme liene kohahdelleet
2nd plur.		kohahdellette	ette kohahdelle	2nd plur.	lienette kohahdelleet	ette liene kohahdelleet
3rd plur.		kohahdellevat	eivät kohahdelle	3rd plur.	lienevät kohahdelleet	eivät liene kohahdelleet
passive		kohahdeltaneen	ei kohahdeltane	passive	lienee kohahdeltu	ei liene kohahdeltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		kohahdella		present	kohahteleva	kohahdeltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kohahdellakseni kohahdellaksemme 2nd kohahdellaksesi kohahdellaksenne 3rd kohahdellakseen kohahdellaksensa		past	kohahdellut	kohahdeltu
2nd	inessive2	kohahdellessa	kohahdeltaessa	agent3	kohahtelema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st kohahdellessani kohahdellessamme 2nd kohahdellessasi kohahdellessanne 3rd kohahdellessaan kohahdellessansa		negative	kohahtelematon
	instructive	kohahdellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	kohahtelemassa	—
	elative	kohahtelemasta	—
	illative	kohahtelemaan	—
	adessive	kohahtelemalla	—
	abessive	kohahtelematta	—
	instructive	kohahteleman	kohahdeltaman
4th4	verbal noun	kohahteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st kohahtelemaisillani kohahtelemaisillamme 2nd kohahtelemaisillasi kohahtelemaisillanne 3rd kohahtelemaisillaan kohahtelemaisillansa

Further reading

• “kohahdella”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02