kohokohta

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From koho (from kohota (to rise)) +‎ kohta (point, location); "elevated place".

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkohoˌkohtɑ/, [ˈko̞ɦo̞ˌko̞xt̪ɑ]
  • Rhymes: -ohtɑ
  • Syllabification(key): ko‧ho‧koh‧ta

Noun[edit]

kohokohta

  1. elevation (elevated place or station)
    Synonyms: kohoama, kohouma, ylänkö
    Mäki on maaston kohokohta.
    A hill is an elevation of the ground.
  2. (figuratively) highlight, high point, (especially significant or interesting detail or event)
    Synonyms: huipennus, huipentuma, huippuhetki, tähtihetki
    Hänen puheensa oli illan kohokohta.
    His speech was the highlight of the evening.

Declension[edit]

Inflection of kohokohta (Kotus type 10*F/koira, t-d gradation)
nominative kohokohta kohokohdat
genitive kohokohdan kohokohtien
partitive kohokohtaa kohokohtia
illative kohokohtaan kohokohtiin
singular plural
nominative kohokohta kohokohdat
accusative nom. kohokohta kohokohdat
gen. kohokohdan
genitive kohokohdan kohokohtien
kohokohtainrare
partitive kohokohtaa kohokohtia
inessive kohokohdassa kohokohdissa
elative kohokohdasta kohokohdista
illative kohokohtaan kohokohtiin
adessive kohokohdalla kohokohdilla
ablative kohokohdalta kohokohdilta
allative kohokohdalle kohokohdille
essive kohokohtana kohokohtina
translative kohokohdaksi kohokohdiksi
instructive kohokohdin
abessive kohokohdatta kohokohditta
comitative kohokohtineen
Possessive forms of kohokohta (type koira)
possessor singular plural
1st person kohokohtani kohokohtamme
2nd person kohokohtasi kohokohtanne
3rd person kohokohtansa