kokonaisluku

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kokonais- +‎ luku

Noun[edit]

kokonaisluku

  1. (mathematics) integer

Declension[edit]

Inflection of kokonaisluku (Kotus type 1/valo, k-v gradation)
nominative kokonaisluku kokonaisluvut
genitive kokonaisluvun kokonaislukujen
partitive kokonaislukua kokonaislukuja
illative kokonaislukuun kokonaislukuihin
singular plural
nominative kokonaisluku kokonaisluvut
accusative nom. kokonaisluku kokonaisluvut
gen. kokonaisluvun
genitive kokonaisluvun kokonaislukujen
partitive kokonaislukua kokonaislukuja
inessive kokonaisluvussa kokonaisluvuissa
elative kokonaisluvusta kokonaisluvuista
illative kokonaislukuun kokonaislukuihin
adessive kokonaisluvulla kokonaisluvuilla
ablative kokonaisluvulta kokonaisluvuilta
allative kokonaisluvulle kokonaisluvuille
essive kokonaislukuna kokonaislukuina
translative kokonaisluvuksi kokonaisluvuiksi
instructive kokonaisluvuin
abessive kokonaisluvutta kokonaisluvuitta
comitative kokonaislukuineen
Possessive forms of kokonaisluku (type valo)
possessor singular plural
1st person kokonaislukuni kokonaislukumme
2nd person kokonaislukusi kokonaislukunne
3rd person kokonaislukunsa