Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search



kurssi +‎ -ttaa


  • IPA(key): /ˈkursːitːɑːˣ/, [ˈkurs̠ːit̪ːɑː(ʔ)]
  • Hyphenation: kurs‧sit‧taa



  1. (transitive) to put into or educate at a course


Inflection of kurssittaa (Kotus type 53/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kurssitan en kurssita 1st sing. olen kurssittanut en ole kurssittanut
2nd sing. kurssitat et kurssita 2nd sing. olet kurssittanut et ole kurssittanut
3rd sing. kurssittaa ei kurssita 3rd sing. on kurssittanut ei ole kurssittanut
1st plur. kurssitamme emme kurssita 1st plur. olemme kurssittaneet emme ole kurssittaneet
2nd plur. kurssitatte ette kurssita 2nd plur. olette kurssittaneet ette ole kurssittaneet
3rd plur. kurssittavat eivät kurssita 3rd plur. ovat kurssittaneet eivät ole kurssittaneet
passive kurssitetaan ei kurssiteta passive on kurssitettu ei ole kurssitettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kurssitin en kurssittanut 1st sing. olin kurssittanut en ollut kurssittanut
2nd sing. kurssitit et kurssittanut 2nd sing. olit kurssittanut et ollut kurssittanut
3rd sing. kurssitti ei kurssittanut 3rd sing. oli kurssittanut ei ollut kurssittanut
1st plur. kurssitimme emme kurssittaneet 1st plur. olimme kurssittaneet emme olleet kurssittaneet
2nd plur. kurssititte ette kurssittaneet 2nd plur. olitte kurssittaneet ette olleet kurssittaneet
3rd plur. kurssittivat eivät kurssittaneet 3rd plur. olivat kurssittaneet eivät olleet kurssittaneet
passive kurssitettiin ei kurssitettu passive oli kurssitettu ei ollut kurssitettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kurssittaisin en kurssittaisi 1st sing. olisin kurssittanut en olisi kurssittanut
2nd sing. kurssittaisit et kurssittaisi 2nd sing. olisit kurssittanut et olisi kurssittanut
3rd sing. kurssittaisi ei kurssittaisi 3rd sing. olisi kurssittanut ei olisi kurssittanut
1st plur. kurssittaisimme emme kurssittaisi 1st plur. olisimme kurssittaneet emme olisi kurssittaneet
2nd plur. kurssittaisitte ette kurssittaisi 2nd plur. olisitte kurssittaneet ette olisi kurssittaneet
3rd plur. kurssittaisivat eivät kurssittaisi 3rd plur. olisivat kurssittaneet eivät olisi kurssittaneet
passive kurssitettaisiin ei kurssitettaisi passive olisi kurssitettu ei olisi kurssitettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. kurssita älä kurssita 2nd sing. ole kurssittanut älä ole kurssittanut
3rd sing. kurssittakoon älköön kurssittako 3rd sing. olkoon kurssittanut älköön olko kurssittanut
1st plur. kurssittakaamme älkäämme kurssittako 1st plur. olkaamme kurssittaneet älkäämme olko kurssittaneet
2nd plur. kurssittakaa älkää kurssittako 2nd plur. olkaa kurssittaneet älkää olko kurssittaneet
3rd plur. kurssittakoot älkööt kurssittako 3rd plur. olkoot kurssittaneet älkööt olko kurssittaneet
passive kurssitettakoon älköön kurssitettako passive olkoon kurssitettu älköön olko kurssitettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. kurssittanen en kurssittane 1st sing. lienen kurssittanut en liene kurssittanut
2nd sing. kurssittanet et kurssittane 2nd sing. lienet kurssittanut et liene kurssittanut
3rd sing. kurssittanee ei kurssittane 3rd sing. lienee kurssittanut ei liene kurssittanut
1st plur. kurssittanemme emme kurssittane 1st plur. lienemme kurssittaneet emme liene kurssittaneet
2nd plur. kurssittanette ette kurssittane 2nd plur. lienette kurssittaneet ette liene kurssittaneet
3rd plur. kurssittanevat eivät kurssittane 3rd plur. lienevät kurssittaneet eivät liene kurssittaneet
passive kurssitettaneen ei kurssitettane passive lienee kurssitettu ei liene kurssitettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st kurssittaa present kurssittava kurssitettava
long 1st2 kurssittaakseen past kurssittanut kurssitettu
2nd inessive1 kurssittaessa kurssitettaessa agent1, 3 kurssittama
instructive kurssittaen negative kurssittamaton
3rd inessive kurssittamassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative kurssittamasta
illative kurssittamaan
adessive kurssittamalla
abessive kurssittamatta
instructive kurssittaman kurssitettaman
4th nominative kurssittaminen
partitive kurssittamista
5th2 kurssittamaisillaan