kuuluisa

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

kuulu- +‎ -isa

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkuːlui̯sɑ/, [ˈkuːlui̯s̠ɑ]
  • Rhymes: -uːluisɑ
  • Syllabification: kuu‧lui‧sa

Adjective[edit]

kuuluisa (comparative kuuluisampi, superlative kuuluisin)

  1. famous

Declension[edit]

Inflection of kuuluisa (Kotus type 10/koira, no gradation)
nominative kuuluisa kuuluisat
genitive kuuluisan kuuluisien
partitive kuuluisaa kuuluisia
illative kuuluisaan kuuluisiin
singular plural
nominative kuuluisa kuuluisat
accusative nom. kuuluisa kuuluisat
gen. kuuluisan
genitive kuuluisan kuuluisien
kuuluisainrare
partitive kuuluisaa kuuluisia
inessive kuuluisassa kuuluisissa
elative kuuluisasta kuuluisista
illative kuuluisaan kuuluisiin
adessive kuuluisalla kuuluisilla
ablative kuuluisalta kuuluisilta
allative kuuluisalle kuuluisille
essive kuuluisana kuuluisina
translative kuuluisaksi kuuluisiksi
instructive kuuluisin
abessive kuuluisatta kuuluisitta
comitative kuuluisine
Possessive forms of kuuluisa (type koira)
Rare. Only used with substantive adjectives.
possessor singular plural
1st person kuuluisani kuuluisamme
2nd person kuuluisasi kuuluisanne
3rd person kuuluisansa

Derived terms[edit]

Related terms[edit]