kyky

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

< kyetä ‎(to be able to)

Noun[edit]

kyky

  1. ability, capacity
    Useimmilla linnuilla on kyky lentää.
    Most birds have the ability to fly.
    parhaan kykyni mukaan = to the best of my ability

Declension[edit]

Inflection of kyky (Kotus type 1/valo, k-v gradation)
nominative kyky kyvyt
genitive kyvyn kykyjen
partitive kykyä kykyjä
illative kykyyn kykyihin
singular plural
nominative kyky kyvyt
accusative nom.? kyky kyvyt
gen. kyvyn
genitive kyvyn kykyjen
partitive kykyä kykyjä
inessive kyvyssä kyvyissä
elative kyvystä kyvyistä
illative kykyyn kykyihin
adessive kyvyllä kyvyillä
ablative kyvyltä kyvyiltä
allative kyvylle kyvyille
essive kykynä kykyinä
translative kyvyksi kyvyiksi
instructive kyvyin
abessive kyvyttä kyvyittä
comitative kykyineen

Related terms[edit]

Derived terms[edit]