kyttä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search
See also: kýta and kȳta

Finnish[edit]

(index ky)

Etymology[edit]

From Swedish skytte (shooter), cognate to Finnish kytätä.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈkytːæ/, [ˈkyt̪ːæ]
  • Rhymes: -ytːæ
  • Hyphenation: kyt‧tä

Noun[edit]

kyttä

  1. (dated) shooter; stalker, hunter
  2. (colloquial) someone who keeps watching, sniffs around, is meddlesome; a busybody
  3. (slang, derogatory) cop (police officer)
  4. (slang, derogatory, in the plural) police (law enforcement force)

Declension[edit]

Inflection of kyttä (Kotus type 10/koira, tt-t gradation)
nominative kyttä kytät
genitive kytän kyttien
partitive kyttää kyttiä
illative kyttään kyttiin
singular plural
nominative kyttä kytät
accusative nom. kyttä kytät
gen. kytän
genitive kytän kyttien
kyttäinrare
partitive kyttää kyttiä
inessive kytässä kytissä
elative kytästä kytistä
illative kyttään kyttiin
adessive kytällä kytillä
ablative kytältä kytiltä
allative kytälle kytille
essive kyttänä kyttinä
translative kytäksi kytiksi
instructive kytin
abessive kytättä kytittä
comitative kyttineen
Possessive forms of kyttä (type koira)
possessor singular plural
1st person kyttäni kyttämme
2nd person kyttäsi kyttänne
3rd person kyttänsä

Synonyms[edit]

Compounds[edit]

Anagrams[edit]