kyttä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search
See also: kita and kýta

Finnish[edit]

(index ky)

Etymology[edit]

From Swedish skytte ‎(shooter), cognate to Finnish kytätä.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈkyt̪ːæ]
  • Hyphenation: kyt‧tä

Noun[edit]

kyttä

  1. (slang, pejorative) A cop (police officer).

Declension[edit]

Inflection of kyttä (Kotus type 10/koira, tt-t gradation)
nominative kyttä kytät
genitive kytän kyttien
partitive kyttää kyttiä
illative kyttään kyttiin
singular plural
nominative kyttä kytät
accusative nom.? kyttä kytät
gen. kytän
genitive kytän kyttien
kyttäinrare
partitive kyttää kyttiä
inessive kytässä kytissä
elative kytästä kytistä
illative kyttään kyttiin
adessive kytällä kytillä
ablative kytältä kytiltä
allative kytälle kytille
essive kyttänä kyttinä
translative kytäksi kytiksi
instructive kytin
abessive kytättä kytittä
comitative kyttineen

Synonyms[edit]

Anagrams[edit]