laikuttaa

Finnish

Etymology

laikku +‎ -ttaa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlɑi̯kutːɑːˣ/, [ˈlɑ̝i̯kut̪ːɑ̝ː(ʔ)]
• Rhymes: -ɑikutːɑː
• Syllabification^(key): lai‧kut‧taa

Verb

laikuttaa

1. (transitive, forestry) to remove sections of topsoil in patches or spots, to screef

Conjugation

Inflection of laikuttaa (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		laikutan	en laikuta	1st sing.	olen laikuttanut	en ole laikuttanut
2nd sing.		laikutat	et laikuta	2nd sing.	olet laikuttanut	et ole laikuttanut
3rd sing.		laikuttaa	ei laikuta	3rd sing.	on laikuttanut	ei ole laikuttanut
1st plur.		laikutamme	emme laikuta	1st plur.	olemme laikuttaneet	emme ole laikuttaneet
2nd plur.		laikutatte	ette laikuta	2nd plur.	olette laikuttaneet	ette ole laikuttaneet
3rd plur.		laikuttavat	eivät laikuta	3rd plur.	ovat laikuttaneet	eivät ole laikuttaneet
passive		laikutetaan	ei laikuteta	passive	on laikutettu	ei ole laikutettu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		laikutin	en laikuttanut	1st sing.	olin laikuttanut	en ollut laikuttanut
2nd sing.		laikutit	et laikuttanut	2nd sing.	olit laikuttanut	et ollut laikuttanut
3rd sing.		laikutti	ei laikuttanut	3rd sing.	oli laikuttanut	ei ollut laikuttanut
1st plur.		laikutimme	emme laikuttaneet	1st plur.	olimme laikuttaneet	emme olleet laikuttaneet
2nd plur.		laikutitte	ette laikuttaneet	2nd plur.	olitte laikuttaneet	ette olleet laikuttaneet
3rd plur.		laikuttivat	eivät laikuttaneet	3rd plur.	olivat laikuttaneet	eivät olleet laikuttaneet
passive		laikutettiin	ei laikutettu	passive	oli laikutettu	ei ollut laikutettu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		laikuttaisin	en laikuttaisi	1st sing.	olisin laikuttanut	en olisi laikuttanut
2nd sing.		laikuttaisit	et laikuttaisi	2nd sing.	olisit laikuttanut	et olisi laikuttanut
3rd sing.		laikuttaisi	ei laikuttaisi	3rd sing.	olisi laikuttanut	ei olisi laikuttanut
1st plur.		laikuttaisimme	emme laikuttaisi	1st plur.	olisimme laikuttaneet	emme olisi laikuttaneet
2nd plur.		laikuttaisitte	ette laikuttaisi	2nd plur.	olisitte laikuttaneet	ette olisi laikuttaneet
3rd plur.		laikuttaisivat	eivät laikuttaisi	3rd plur.	olisivat laikuttaneet	eivät olisi laikuttaneet
passive		laikutettaisiin	ei laikutettaisi	passive	olisi laikutettu	ei olisi laikutettu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		laikuta	älä laikuta	2nd sing.	—	—
3rd sing.		laikuttakoon	älköön laikuttako	3rd sing.	olkoon laikuttanut	älköön olko laikuttanut
1st plur.		laikuttakaamme	älkäämme laikuttako	1st plur.	—	—
2nd plur.		laikuttakaa	älkää laikuttako	2nd plur.	—	—
3rd plur.		laikuttakoot	älkööt laikuttako	3rd plur.	olkoot laikuttaneet	älkööt olko laikuttaneet
passive		laikutettakoon	älköön laikutettako	passive	olkoon laikutettu	älköön olko laikutettu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		laikuttanen	en laikuttane	1st sing.	lienen laikuttanut	en liene laikuttanut
2nd sing.		laikuttanet	et laikuttane	2nd sing.	lienet laikuttanut	et liene laikuttanut
3rd sing.		laikuttanee	ei laikuttane	3rd sing.	lienee laikuttanut	ei liene laikuttanut
1st plur.		laikuttanemme	emme laikuttane	1st plur.	lienemme laikuttaneet	emme liene laikuttaneet
2nd plur.		laikuttanette	ette laikuttane	2nd plur.	lienette laikuttaneet	ette liene laikuttaneet
3rd plur.		laikuttanevat	eivät laikuttane	3rd plur.	lienevät laikuttaneet	eivät liene laikuttaneet
passive		laikutettaneen	ei laikutettane	passive	lienee laikutettu	ei liene laikutettu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		laikuttaa		present	laikuttava	laikutettava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st laikuttaakseni laikuttaaksemme 2nd laikuttaaksesi laikuttaaksenne 3rd laikuttaakseen laikuttaaksensa		past	laikuttanut	laikutettu
2nd	inessive2	laikuttaessa	laikutettaessa	agent4	laikuttama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st laikuttaessani laikuttaessamme 2nd laikuttaessasi laikuttaessanne 3rd laikuttaessaan laikuttaessansa		negative	laikuttamaton
	instructive	laikuttaen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. * The third-person singular indicative form laikuttaa does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	laikuttamassa	—
	elative	laikuttamasta	—
	illative	laikuttamaan	—
	adessive	laikuttamalla	—
	abessive	laikuttamatta	—
	instructive	laikuttaman	laikutettaman
4th3	verbal noun	laikuttaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st laikuttamaisillani laikuttamaisillamme 2nd laikuttamaisillasi laikuttamaisillanne 3rd laikuttamaisillaan laikuttamaisillansa

Derived terms

• laikuttaminen
• laikutus

 

Further reading

• “laikuttaa”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-02

Anagrams

• alittukaa, kalatauti, kilauttaa, laitakatu