liete

Dutch

Verb

liete

1. (archaic) singular past subjunctive of laten

---

Finnish

Etymology

From Proto-Finnic *leet'ek. Akin to Estonian leede, Ingrian leede, Livonian līedõg, Ludian ľiete, Veps lete (“sand”), Võro leedeq and Karelian lieto (“sand”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈlie̯teˣ/, [ˈlie̞̯t̪e̞(ʔ)]
• Rhymes: -iete
• Syllabification^(key): lie‧te

Noun

liete

1. silt
2. sludge
3. slurry

Declension

Inflection of liete (Kotus type 48*C/hame, tt-t gradation)
nominative		liete	lietteet
genitive		lietteen	lietteiden lietteitten
partitive		lietettä	lietteitä
illative		lietteeseen	lietteisiin lietteihin
		singular	plural
nominative		liete	lietteet
accusative	nom.	liete	lietteet
	gen.	lietteen
genitive		lietteen	lietteiden lietteitten
partitive		lietettä	lietteitä
inessive		lietteessä	lietteissä
elative		lietteestä	lietteistä
illative		lietteeseen	lietteisiin lietteihin
adessive		lietteellä	lietteillä
ablative		lietteeltä	lietteiltä
allative		lietteelle	lietteille
essive		lietteenä	lietteinä
translative		lietteeksi	lietteiksi
instructive		—	liettein
abessive		lietteettä	lietteittä
comitative		—	lietteineen

Possessive forms of liete (type hame)
possessor	singular	plural
1st person	lietteeni	lietteemme
2nd person	lietteesi	lietteenne
3rd person	lietteensä

---

Italian

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈljɛ.te/, /ˈlje.te/
• Rhymes: -ɛte, -ete
• Hyphenation: liè‧te, lié‧te

Adjective

liete

1. feminine plural of lieto

Anagrams

• etile, letei, élite