lurauttaa

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈlurɑu̯tːɑːˣ/, [ˈlurɑu̯t̪ːɑː(ʔ)]
  • Hyphenation: lu‧raut‧taa

Verb[edit]

lurauttaa

  1. (transitive) to spill or drizzle (of small amounts of liquid)

Conjugation[edit]

Inflection of lurauttaa (Kotus type 53/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. lurautan en lurauta 1st sing. olen lurauttanut en ole lurauttanut
2nd sing. lurautat et lurauta 2nd sing. olet lurauttanut et ole lurauttanut
3rd sing. lurauttaa ei lurauta 3rd sing. on lurauttanut ei ole lurauttanut
1st plur. lurautamme emme lurauta 1st plur. olemme lurauttaneet emme ole lurauttaneet
2nd plur. lurautatte ette lurauta 2nd plur. olette lurauttaneet ette ole lurauttaneet
3rd plur. lurauttavat eivät lurauta 3rd plur. ovat lurauttaneet eivät ole lurauttaneet
passive lurautetaan ei lurauteta passive on lurautettu ei ole lurautettu
past tense pluperfect
person positive negative person positive negative
1st sing. lurautin en lurauttanut 1st sing. olin lurauttanut en ollut lurauttanut
2nd sing. lurautit et lurauttanut 2nd sing. olit lurauttanut et ollut lurauttanut
3rd sing. lurautti ei lurauttanut 3rd sing. oli lurauttanut ei ollut lurauttanut
1st plur. lurautimme emme lurauttaneet 1st plur. olimme lurauttaneet emme olleet lurauttaneet
2nd plur. lurautitte ette lurauttaneet 2nd plur. olitte lurauttaneet ette olleet lurauttaneet
3rd plur. lurauttivat eivät lurauttaneet 3rd plur. olivat lurauttaneet eivät olleet lurauttaneet
passive lurautettiin ei lurautettu passive oli lurautettu ei ollut lurautettu
conditional mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. lurauttaisin en lurauttaisi 1st sing. olisin lurauttanut en olisi lurauttanut
2nd sing. lurauttaisit et lurauttaisi 2nd sing. olisit lurauttanut et olisi lurauttanut
3rd sing. lurauttaisi ei lurauttaisi 3rd sing. olisi lurauttanut ei olisi lurauttanut
1st plur. lurauttaisimme emme lurauttaisi 1st plur. olisimme lurauttaneet emme olisi lurauttaneet
2nd plur. lurauttaisitte ette lurauttaisi 2nd plur. olisitte lurauttaneet ette olisi lurauttaneet
3rd plur. lurauttaisivat eivät lurauttaisi 3rd plur. olisivat lurauttaneet eivät olisi lurauttaneet
passive lurautettaisiin ei lurautettaisi passive olisi lurautettu ei olisi lurautettu
imperative mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. 1st sing.
2nd sing. lurauta älä lurauta 2nd sing. ole lurauttanut älä ole lurauttanut
3rd sing. lurauttakoon älköön lurauttako 3rd sing. olkoon lurauttanut älköön olko lurauttanut
1st plur. lurauttakaamme älkäämme lurauttako 1st plur. olkaamme lurauttaneet älkäämme olko lurauttaneet
2nd plur. lurauttakaa älkää lurauttako 2nd plur. olkaa lurauttaneet älkää olko lurauttaneet
3rd plur. lurauttakoot älkööt lurauttako 3rd plur. olkoot lurauttaneet älkööt olko lurauttaneet
passive lurautettakoon älköön lurautettako passive olkoon lurautettu älköön olko lurautettu
potential mood
present perfect
person positive negative person positive negative
1st sing. lurauttanen en lurauttane 1st sing. lienen lurauttanut en liene lurauttanut
2nd sing. lurauttanet et lurauttane 2nd sing. lienet lurauttanut et liene lurauttanut
3rd sing. lurauttanee ei lurauttane 3rd sing. lienee lurauttanut ei liene lurauttanut
1st plur. lurauttanemme emme lurauttane 1st plur. lienemme lurauttaneet emme liene lurauttaneet
2nd plur. lurauttanette ette lurauttane 2nd plur. lienette lurauttaneet ette liene lurauttaneet
3rd plur. lurauttanevat eivät lurauttane 3rd plur. lienevät lurauttaneet eivät liene lurauttaneet
passive lurautettaneen ei lurautettane passive lienee lurautettu ei liene lurautettu
Nominal forms
infinitives participles
active passive active passive
1st lurauttaa present lurauttava lurautettava
long 1st2 lurauttaakseen past lurauttanut lurautettu
2nd inessive1 lurauttaessa lurautettaessa agent1, 3 lurauttama
instructive lurauttaen negative lurauttamaton
3rd inessive lurauttamassa 1) Usually with a possessive suffix.

2) Used only with a possessive suffix; this is the form for the third-person singular and third-person plural.
3) Does not exist in the case of intransitive verbs. Do not confuse with nouns formed with the -ma suffix.

elative lurauttamasta
illative lurauttamaan
adessive lurauttamalla
abessive lurauttamatta
instructive lurauttaman lurautettaman
4th nominative lurauttaminen
partitive lurauttamista
5th2 lurauttamaisillaan