mäike

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search
See also: Maike

Finnish[edit]

Noun[edit]

mäike

  1. noise

Declension[edit]

Inflection of mäike (Kotus type 48/hame, kk-k gradation)
nominative mäike mäikkeet
genitive mäikkeen mäikkeiden
mäikkeitten
partitive mäikettä mäikkeitä
illative mäikkeeseen mäikkeisiin
mäikkeihin
singular plural
nominative mäike mäikkeet
accusative nom. mäike mäikkeet
gen. mäikkeen
genitive mäikkeen mäikkeiden
mäikkeitten
partitive mäikettä mäikkeitä
inessive mäikkeessä mäikkeissä
elative mäikkeestä mäikkeistä
illative mäikkeeseen mäikkeisiin
mäikkeihin
adessive mäikkeellä mäikkeillä
ablative mäikkeeltä mäikkeiltä
allative mäikkeelle mäikkeille
essive mäikkeenä mäikkeinä
translative mäikkeeksi mäikkeiksi
instructive mäikkein
abessive mäikkeettä mäikkeittä
comitative mäikkeineen

Anagrams[edit]