möyhennellä

Finnish

Etymology

möyhentää (“to fluff”) +‎ -ellä

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmøy̯henːelːæˣ/, [ˈmø̞y̯ɦe̞nˌne̞lːæ(ʔ)]
• Rhymes: -elːæ
• Syllabification^(key): möy‧hen‧nel‧lä

Verb

möyhennellä

1. to fluff, especially slowly or in a leisurable manner

Conjugation

Inflection of möyhennellä (Kotus type 67*J/tulla, nt-nn gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		möyhentelen	en möyhentele	1st sing.	olen möyhennellyt	en ole möyhennellyt
2nd sing.		möyhentelet	et möyhentele	2nd sing.	olet möyhennellyt	et ole möyhennellyt
3rd sing.		möyhentelee	ei möyhentele	3rd sing.	on möyhennellyt	ei ole möyhennellyt
1st plur.		möyhentelemme	emme möyhentele	1st plur.	olemme möyhennelleet	emme ole möyhennelleet
2nd plur.		möyhentelette	ette möyhentele	2nd plur.	olette möyhennelleet	ette ole möyhennelleet
3rd plur.		möyhentelevät	eivät möyhentele	3rd plur.	ovat möyhennelleet	eivät ole möyhennelleet
passive		möyhennellään	ei möyhennellä	passive	on möyhennelty	ei ole möyhennelty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		möyhentelin	en möyhennellyt	1st sing.	olin möyhennellyt	en ollut möyhennellyt
2nd sing.		möyhentelit	et möyhennellyt	2nd sing.	olit möyhennellyt	et ollut möyhennellyt
3rd sing.		möyhenteli	ei möyhennellyt	3rd sing.	oli möyhennellyt	ei ollut möyhennellyt
1st plur.		möyhentelimme	emme möyhennelleet	1st plur.	olimme möyhennelleet	emme olleet möyhennelleet
2nd plur.		möyhentelitte	ette möyhennelleet	2nd plur.	olitte möyhennelleet	ette olleet möyhennelleet
3rd plur.		möyhentelivät	eivät möyhennelleet	3rd plur.	olivat möyhennelleet	eivät olleet möyhennelleet
passive		möyhenneltiin	ei möyhennelty	passive	oli möyhennelty	ei ollut möyhennelty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		möyhentelisin	en möyhentelisi	1st sing.	olisin möyhennellyt	en olisi möyhennellyt
2nd sing.		möyhentelisit	et möyhentelisi	2nd sing.	olisit möyhennellyt	et olisi möyhennellyt
3rd sing.		möyhentelisi	ei möyhentelisi	3rd sing.	olisi möyhennellyt	ei olisi möyhennellyt
1st plur.		möyhentelisimme	emme möyhentelisi	1st plur.	olisimme möyhennelleet	emme olisi möyhennelleet
2nd plur.		möyhentelisitte	ette möyhentelisi	2nd plur.	olisitte möyhennelleet	ette olisi möyhennelleet
3rd plur.		möyhentelisivät	eivät möyhentelisi	3rd plur.	olisivat möyhennelleet	eivät olisi möyhennelleet
passive		möyhenneltäisiin	ei möyhenneltäisi	passive	olisi möyhennelty	ei olisi möyhennelty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		möyhentele	älä möyhentele	2nd sing.	—	—
3rd sing.		möyhennelköön	älköön möyhennelkö	3rd sing.	olkoon möyhennellyt	älköön olko möyhennellyt
1st plur.		möyhennelkäämme	älkäämme möyhennelkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		möyhennelkää	älkää möyhennelkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		möyhennelkööt	älkööt möyhennelkö	3rd plur.	olkoot möyhennelleet	älkööt olko möyhennelleet
passive		möyhenneltäköön	älköön möyhenneltäkö	passive	olkoon möyhennelty	älköön olko möyhennelty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		möyhennellen	en möyhennelle	1st sing.	lienen möyhennellyt	en liene möyhennellyt
2nd sing.		möyhennellet	et möyhennelle	2nd sing.	lienet möyhennellyt	et liene möyhennellyt
3rd sing.		möyhennellee	ei möyhennelle	3rd sing.	lienee möyhennellyt	ei liene möyhennellyt
1st plur.		möyhennellemme	emme möyhennelle	1st plur.	lienemme möyhennelleet	emme liene möyhennelleet
2nd plur.		möyhennellette	ette möyhennelle	2nd plur.	lienette möyhennelleet	ette liene möyhennelleet
3rd plur.		möyhennellevät	eivät möyhennelle	3rd plur.	lienevät möyhennelleet	eivät liene möyhennelleet
passive		möyhenneltäneen	ei möyhenneltäne	passive	lienee möyhennelty	ei liene möyhennelty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		möyhennellä		present	möyhentelevä	möyhenneltävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st möyhennelläkseni möyhennelläksemme 2nd möyhennelläksesi möyhennelläksenne 3rd möyhennelläkseen möyhennelläksensä		past	möyhennellyt	möyhennelty
2nd	inessive2	möyhennellessä	möyhenneltäessä	agent3	möyhentelemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st möyhennellessäni möyhennellessämme 2nd möyhennellessäsi möyhennellessänne 3rd möyhennellessään möyhennellessänsä		negative	möyhentelemätön
	instructive	möyhennellen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	möyhentelemässä	—
	elative	möyhentelemästä	—
	illative	möyhentelemään	—
	adessive	möyhentelemällä	—
	abessive	möyhentelemättä	—
	instructive	möyhentelemän	möyhenneltämän
4th4	verbal noun	möyhenteleminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st möyhentelemäisilläni möyhentelemäisillämme 2nd möyhentelemäisilläsi möyhentelemäisillänne 3rd möyhentelemäisillään möyhentelemäisillänsä