maantie

Finnish

Etymology

Compound of maan (“country's”) +‎ tie (“road”).

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmɑːnˌtie̯/, [ˈmɑːnˌt̪ie̞̯]
• Rhymes: -ie
• Syllabification^(key): maan‧tie

Noun

maantie

1. highway, public road

Declension

Inflection of maantie (Kotus type 19/suo, no gradation)
nominative		maantie	maantiet
genitive		maantien	maanteiden maanteitten
partitive		maantietä	maanteitä
illative		maantiehen	maanteihin
		singular	plural
nominative		maantie	maantiet
accusative	nom.	maantie	maantiet
	gen.	maantien
genitive		maantien	maanteiden maanteitten
partitive		maantietä	maanteitä
inessive		maantiessä	maanteissä
elative		maantiestä	maanteistä
illative		maantiehen	maanteihin
adessive		maantiellä	maanteillä
ablative		maantieltä	maanteiltä
allative		maantielle	maanteille
essive		maantienä	maanteinä
translative		maantieksi	maanteiksi
instructive		—	maantein
abessive		maantiettä	maanteittä
comitative		—	maanteineen

Possessive forms of maantie (type suo)
possessor	singular	plural
1st person	maantieni	maantiemme
2nd person	maantiesi	maantienne
3rd person	maantiensä

Derived terms

• maanteitse

compounds

• maantieajo
• maantiegangsteri
• maantiekilpailu
• maantiekuljetus
• maantienoja
• maantienvärinen
• maantiepyöräily
• maantierosvo
• maantiesilta

Anagrams

• anemiat, mateina, matinea, meinaat, meinata, metaani, taimena