miete

See also: Miete, mieté, mięte, and miętę

Finnish

Etymology

miettiä +‎ -e

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmie̯teˣ/, [ˈmie̞̯t̪e̞(ʔ)]
• Rhymes: -iete
• Syllabification^(key): mie‧te
• Hyphenation^(key): mie‧te

Noun

miete

1. thought, especially a deep and serious one
2. in plural, often with possessive suffix: brown study (melancholy mood accompanied by deep thought)

   Hän vaipuu joskus mietteisiinsä kesken kokouksen.

   Sometimes he falls into a brown study in the middle of a meeting.

Declension

Inflection of miete (Kotus type 48*C/hame, tt–t gradation)
nominative		miete	mietteet
genitive		mietteen	mietteiden mietteitten
partitive		mietettä	mietteitä
illative		mietteeseen	mietteisiin mietteihin
		singular	plural
nominative		miete	mietteet
accusative	nom.	miete	mietteet
	gen.	mietteen
genitive		mietteen	mietteiden mietteitten
partitive		mietettä	mietteitä
inessive		mietteessä	mietteissä
elative		mietteestä	mietteistä
illative		mietteeseen	mietteisiin mietteihin
adessive		mietteellä	mietteillä
ablative		mietteeltä	mietteiltä
allative		mietteelle	mietteille
essive		mietteenä	mietteinä
translative		mietteeksi	mietteiksi
abessive		mietteettä	mietteittä
instructive		—	miettein
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of miete (Kotus type 48*C/hame, tt–t gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative mietteeni mietteeni accusative nom. mietteeni mietteeni gen. mietteeni genitive mietteeni mietteideni mietteitteni partitive mietettäni mietteitäni inessive mietteessäni mietteissäni elative mietteestäni mietteistäni illative mietteeseeni mietteisiini mietteihini adessive mietteelläni mietteilläni ablative mietteeltäni mietteiltäni allative mietteelleni mietteilleni essive mietteenäni mietteinäni translative mietteekseni mietteikseni abessive mietteettäni mietteittäni instructive — — comitative — mietteineni second-person singular possessor singular plural nominative mietteesi mietteesi accusative nom. mietteesi mietteesi gen. mietteesi genitive mietteesi mietteidesi mietteittesi partitive mietettäsi mietteitäsi inessive mietteessäsi mietteissäsi elative mietteestäsi mietteistäsi illative mietteeseesi mietteisiisi mietteihisi adessive mietteelläsi mietteilläsi ablative mietteeltäsi mietteiltäsi allative mietteellesi mietteillesi essive mietteenäsi mietteinäsi translative mietteeksesi mietteiksesi abessive mietteettäsi mietteittäsi instructive — — comitative — mietteinesi first-person plural possessor singular plural nominative mietteemme mietteemme accusative nom. mietteemme mietteemme gen. mietteemme genitive mietteemme mietteidemme mietteittemme partitive mietettämme mietteitämme inessive mietteessämme mietteissämme elative mietteestämme mietteistämme illative mietteeseemme mietteisiimme mietteihimme adessive mietteellämme mietteillämme ablative mietteeltämme mietteiltämme allative mietteellemme mietteillemme essive mietteenämme mietteinämme translative mietteeksemme mietteiksemme abessive mietteettämme mietteittämme instructive — — comitative — mietteinemme second-person plural possessor singular plural nominative mietteenne mietteenne accusative nom. mietteenne mietteenne gen. mietteenne genitive mietteenne mietteidenne mietteittenne partitive mietettänne mietteitänne inessive mietteessänne mietteissänne elative mietteestänne mietteistänne illative mietteeseenne mietteisiinne mietteihinne adessive mietteellänne mietteillänne ablative mietteeltänne mietteiltänne allative mietteellenne mietteillenne essive mietteenänne mietteinänne translative mietteeksenne mietteiksenne abessive mietteettänne mietteittänne instructive — — comitative — mietteinenne third-person possessor singular plural nominative mietteensä mietteensä accusative nom. mietteensä mietteensä gen. mietteensä genitive mietteensä mietteidensä mietteittensä partitive mietettään mietettänsä mietteitään mietteitänsä inessive mietteessään mietteessänsä mietteissään mietteissänsä elative mietteestään mietteestänsä mietteistään mietteistänsä illative mietteeseensä mietteisiinsä mietteihinsä adessive mietteellään mietteellänsä mietteillään mietteillänsä ablative mietteeltään mietteeltänsä mietteiltään mietteiltänsä allative mietteelleen mietteellensä mietteilleen mietteillensä essive mietteenään mietteenänsä mietteinään mietteinänsä translative mietteekseen mietteeksensä mietteikseen mietteiksensä abessive mietteettään mietteettänsä mietteittään mietteittänsä instructive — — comitative — mietteineen mietteinensä

Derived terms

• -mietteinen

compounds

• mietekirja
• mietekokoelma
• mietelause
• mietelyriikka
• mieteruno
• mieterunous

Further reading

• “miete”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 3 July 2023

German

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmiːtə/

• Audio (Germany (Berlin)):

  (file)

Verb

miete

1. inflection of mieten:
   1. first-person singular present
   2. first/third-person singular subjunctive I
   3. singular imperative

Hunsrik

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmiːtə/

Verb

miete

1. to rent

Related terms

• Miet

Further reading

• Boll, Piter Kehoma (2021), “miete”, in Dicionário Hunsriqueano Riograndense–Português, 3rd edition (overall work in Portuguese), Ivoti: Riograndenser Hunsrickisch

Italian

Verb

miete

1. third-person singular present indicative of mietere

Anagrams

• temei

Japanese

Romanization

miete

1. Rōmaji transcription of みえて