miikka

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search
See also: Miikka

Finnish[edit]

Noun[edit]

miikka

  1. (school slang) minus

Declension[edit]

Inflection of miikka (Kotus type 9/kala, kk-k gradation)
nominative miikka miikat
genitive miikan miikkojen
partitive miikkaa miikkoja
illative miikkaan miikkoihin
singular plural
nominative miikka miikat
accusative nom. miikka miikat
gen. miikan
genitive miikan miikkojen
miikkainrare
partitive miikkaa miikkoja
inessive miikassa miikoissa
elative miikasta miikoista
illative miikkaan miikkoihin
adessive miikalla miikoilla
ablative miikalta miikoilta
allative miikalle miikoille
essive miikkana miikkoina
translative miikaksi miikoiksi
instructive miikoin
abessive miikatta miikoitta
comitative miikkoineen

Anagrams[edit]