ministeri

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Catalan[edit]

Noun[edit]

ministeri m (plural ministeris)

  1. ministry

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From Swedish minister, from Latin minister.

Pronunciation[edit]

  • Hyphenation: mi‧nis‧te‧ri
  • IPA(key): [ˈministeri]

Noun[edit]

ministeri

  1. A minister (member of the Cabinet).

Declension[edit]

Inflection of ministeri (Kotus type 6/paperi, no gradation)
nominative ministeri ministerit
genitive ministerin ministerien
ministereiden
ministereitten
partitive ministeriä ministereitä
ministerejä
illative ministeriin ministereihin
singular plural
nominative ministeri ministerit
accusative nom. ministeri ministerit
gen. ministerin
genitive ministerin ministerien
ministereiden
ministereitten
partitive ministeriä ministereitä
ministerejä
inessive ministerissä ministereissä
elative ministeristä ministereistä
illative ministeriin ministereihin
adessive ministerillä ministereillä
ablative ministeriltä ministereiltä
allative ministerille ministereille
essive ministerinä ministereinä
translative ministeriksi ministereiksi
instructive ministerein
abessive ministerittä ministereittä
comitative ministereineen

Anagrams[edit]


Italian[edit]

Noun[edit]

ministeri m

  1. plural of ministero

Anagrams[edit]


Sicilian[edit]

Noun[edit]

ministeri

  1. plural of ministeru