murtua

Finnish

Etymology

Intransitive variant of the verb murtaa (“to break”).

Verb

murtua

1. to break, break down, fracture, fall to pieces
2. (figuratively) to break down, fall to pieces (to be emotionally devastated)

   Murruin, kun sain tietää äitini kuolleen tuona iltana.

   When I found out my mother had passed away that night, I fell to pieces.

Conjugation

Inflection of murtua (Kotus type 52*K/sanoa, rt-rr gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		murrun	en murru	1st sing.	olen murtunut	en ole murtunut
2nd sing.		murrut	et murru	2nd sing.	olet murtunut	et ole murtunut
3rd sing.		murtuu	ei murru	3rd sing.	on murtunut	ei ole murtunut
1st plur.		murrumme	emme murru	1st plur.	olemme murtuneet	emme ole murtuneet
2nd plur.		murrutte	ette murru	2nd plur.	olette murtuneet	ette ole murtuneet
3rd plur.		murtuvat	eivät murru	3rd plur.	ovat murtuneet	eivät ole murtuneet
passive		murrutaan	ei murruta	passive	on murruttu	ei ole murruttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		murruin	en murtunut	1st sing.	olin murtunut	en ollut murtunut
2nd sing.		murruit	et murtunut	2nd sing.	olit murtunut	et ollut murtunut
3rd sing.		murtui	ei murtunut	3rd sing.	oli murtunut	ei ollut murtunut
1st plur.		murruimme	emme murtuneet	1st plur.	olimme murtuneet	emme olleet murtuneet
2nd plur.		murruitte	ette murtuneet	2nd plur.	olitte murtuneet	ette olleet murtuneet
3rd plur.		murtuivat	eivät murtuneet	3rd plur.	olivat murtuneet	eivät olleet murtuneet
passive		murruttiin	ei murruttu	passive	oli murruttu	ei ollut murruttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		murtuisin	en murtuisi	1st sing.	olisin murtunut	en olisi murtunut
2nd sing.		murtuisit	et murtuisi	2nd sing.	olisit murtunut	et olisi murtunut
3rd sing.		murtuisi	ei murtuisi	3rd sing.	olisi murtunut	ei olisi murtunut
1st plur.		murtuisimme	emme murtuisi	1st plur.	olisimme murtuneet	emme olisi murtuneet
2nd plur.		murtuisitte	ette murtuisi	2nd plur.	olisitte murtuneet	ette olisi murtuneet
3rd plur.		murtuisivat	eivät murtuisi	3rd plur.	olisivat murtuneet	eivät olisi murtuneet
passive		murruttaisiin	ei murruttaisi	passive	olisi murruttu	ei olisi murruttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		murru	älä murru	2nd sing.	—	—
3rd sing.		murtukoon	älköön murtuko	3rd sing.	olkoon murtunut	älköön olko murtunut
1st plur.		murtukaamme	älkäämme murtuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		murtukaa	älkää murtuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		murtukoot	älkööt murtuko	3rd plur.	olkoot murtuneet	älkööt olko murtuneet
passive		murruttakoon	älköön murruttako	passive	olkoon murruttu	älköön olko murruttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		murtunen	en murtune	1st sing.	lienen murtunut	en liene murtunut
2nd sing.		murtunet	et murtune	2nd sing.	lienet murtunut	et liene murtunut
3rd sing.		murtunee	ei murtune	3rd sing.	lienee murtunut	ei liene murtunut
1st plur.		murtunemme	emme murtune	1st plur.	lienemme murtuneet	emme liene murtuneet
2nd plur.		murtunette	ette murtune	2nd plur.	lienette murtuneet	ette liene murtuneet
3rd plur.		murtunevat	eivät murtune	3rd plur.	lienevät murtuneet	eivät liene murtuneet
passive		murruttaneen	ei murruttane	passive	lienee murruttu	ei liene murruttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		murtua		present	murtuva	murruttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st murtuakseni murtuaksemme 2nd murtuaksesi murtuaksenne 3rd murtuakseen murtuaksensa		past	murtunut	murruttu
2nd	inessive2	murtuessa	murruttaessa	agent3	murtuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st murtuessani murtuessamme 2nd murtuessasi murtuessanne 3rd murtuessaan murtuessansa		negative	murtumaton
	instructive	murtuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	murtumassa	—
	elative	murtumasta	—
	illative	murtumaan	—
	adessive	murtumalla	—
	abessive	murtumatta	—
	instructive	murtuman	murruttaman
4th4	verbal noun	murtuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st murtumaisillani murtumaisillamme 2nd murtumaisillasi murtumaisillanne 3rd murtumaisillaan murtumaisillansa

Derived terms

• nouns: murros, murtuma