normaalisuus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

normaalinen +‎ -uus

Noun[edit]

normaalisuus

  1. Synonym of normaalius (state of being normal or usual).
  2. (chemistry, mathematics) normality

Declension[edit]

Inflection of normaalisuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative normaalisuus normaalisuudet
genitive normaalisuuden normaalisuuksien
partitive normaalisuutta normaalisuuksia
illative normaalisuuteen normaalisuuksiin
singular plural
nominative normaalisuus normaalisuudet
accusative nom. normaalisuus normaalisuudet
gen. normaalisuuden
genitive normaalisuuden normaalisuuksien
partitive normaalisuutta normaalisuuksia
inessive normaalisuudessa normaalisuuksissa
elative normaalisuudesta normaalisuuksista
illative normaalisuuteen normaalisuuksiin
adessive normaalisuudella normaalisuuksilla
ablative normaalisuudelta normaalisuuksilta
allative normaalisuudelle normaalisuuksille
essive normaalisuutena normaalisuuksina
translative normaalisuudeksi normaalisuuksiksi
instructive normaalisuuksin
abessive normaalisuudetta normaalisuuksitta
comitative normaalisuuksineen