olemus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

olla +‎ -mus

Noun[edit]

olemus

  1. essence
  2. substance
  3. general appearance of a person

Declension[edit]

Inflection of olemus (Kotus type 39/vastaus, no gradation)
nominative olemus olemukset
genitive olemuksen olemusten
olemuksien
partitive olemusta olemuksia
illative olemukseen olemuksiin
singular plural
nominative olemus olemukset
accusative nom.? olemus olemukset
gen. olemuksen
genitive olemuksen olemusten
olemuksien
partitive olemusta olemuksia
inessive olemuksessa olemuksissa
elative olemuksesta olemuksista
illative olemukseen olemuksiin
adessive olemuksella olemuksilla
ablative olemukselta olemuksilta
allative olemukselle olemuksille
essive olemuksena olemuksina
translative olemukseksi olemuksiksi
instructive olemuksin
abessive olemuksetta olemuksitta
comitative olemuksineen

Latin[edit]

Verb[edit]

olēmus

  1. first-person plural present active indicative of oleō