omaperäinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

oma ‎(own) +‎ perä ‎(origin) +‎ -inen ‎(of)

Adjective[edit]

omaperäinen ‎(comparative omaperäisempi, superlative omaperäisin)

  1. original (fresh, different)

Declension[edit]

Inflection of omaperäinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative omaperäinen omaperäiset
genitive omaperäisen omaperäisten
omaperäisien
partitive omaperäistä omaperäisiä
illative omaperäiseen omaperäisiin
singular plural
nominative omaperäinen omaperäiset
accusative nom.? omaperäinen omaperäiset
gen. omaperäisen
genitive omaperäisen omaperäisten
omaperäisien
partitive omaperäistä omaperäisiä
inessive omaperäisessä omaperäisissä
elative omaperäisestä omaperäisistä
illative omaperäiseen omaperäisiin
adessive omaperäisellä omaperäisillä
ablative omaperäiseltä omaperäisiltä
allative omaperäiselle omaperäisille
essive omaperäisenä omaperäisinä
translative omaperäiseksi omaperäisiksi
instructive omaperäisin
abessive omaperäisettä omaperäisittä
comitative omaperäisine