omituisuus

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

omituinen +‎ -uus

Noun[edit]

omituisuus

  1. strangeness, bizarreness
  2. quirk

Declension[edit]

Inflection of omituisuus (Kotus type 40/kalleus, t-d gradation)
nominative omituisuus omituisuudet
genitive omituisuuden omituisuuksien
partitive omituisuutta omituisuuksia
illative omituisuuteen omituisuuksiin
singular plural
nominative omituisuus omituisuudet
accusative nom.? omituisuus omituisuudet
gen. omituisuuden
genitive omituisuuden omituisuuksien
partitive omituisuutta omituisuuksia
inessive omituisuudessa omituisuuksissa
elative omituisuudesta omituisuuksista
illative omituisuuteen omituisuuksiin
adessive omituisuudella omituisuuksilla
ablative omituisuudelta omituisuuksilta
allative omituisuudelleˣ omituisuuksilleˣ
essive omituisuutena omituisuuksina
translative omituisuudeksi omituisuuksiksi
instructive omituisuuksin
abessive omituisuudetta omituisuuksitta
comitative omituisuuksineen