onnistunut

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

onnistua +‎ -nut

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈonːistunut/, [ˈo̞nːis̠ˌt̪unut̪]
  • Rhymes: -unut
  • Syllabification: on‧nis‧tu‧nut

Adjective[edit]

onnistunut (comparative onnistuneempi, superlative onnistunein)

  1. successful

Declension[edit]

Inflection of onnistunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative onnistunut onnistuneet
genitive onnistuneen onnistuneiden
onnistuneitten
partitive onnistunutta onnistuneita
illative onnistuneeseen onnistuneisiin
onnistuneihin
singular plural
nominative onnistunut onnistuneet
accusative nom. onnistunut onnistuneet
gen. onnistuneen
genitive onnistuneen onnistuneiden
onnistuneitten
partitive onnistunutta onnistuneita
inessive onnistuneessa onnistuneissa
elative onnistuneesta onnistuneista
illative onnistuneeseen onnistuneisiin
onnistuneihin
adessive onnistuneella onnistuneilla
ablative onnistuneelta onnistuneilta
allative onnistuneelle onnistuneille
essive onnistuneena onnistuneina
translative onnistuneeksi onnistuneiksi
instructive onnistunein
abessive onnistuneetta onnistuneitta
comitative onnistuneine
Possessive forms of onnistunut (type kuollut)
Rare. Only used with substantive adjectives.
possessor singular plural
1st person onnistuneeni onnistuneemme
2nd person onnistuneesi onnistuneenne
3rd person onnistuneensa

Derived terms[edit]

Participle[edit]

onnistunut

  1. Past active participle of onnistua.

Anagrams[edit]