onnistunut

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

(index on)

Etymology[edit]

From the verb onnistua.

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): [ˈo̞nːistunut̪]
  • Hyphenation: on‧nis‧tu‧nut

Adjective[edit]

onnistunut ‎(comparative onnistuneempi, superlative onnistunein)

  1. successful

Declension[edit]

Inflection of onnistunut (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative onnistunut onnistuneet
genitive onnistuneen onnistuneiden
onnistuneitten
partitive onnistunutta onnistuneita
illative onnistuneeseen onnistuneisiin
onnistuneihin
singular plural
nominative onnistunut onnistuneet
accusative nom. onnistunut onnistuneet
gen. onnistuneen
genitive onnistuneen onnistuneiden
onnistuneitten
partitive onnistunutta onnistuneita
inessive onnistuneessa onnistuneissa
elative onnistuneesta onnistuneista
illative onnistuneeseen onnistuneisiin
onnistuneihin
adessive onnistuneella onnistuneilla
ablative onnistuneelta onnistuneilta
allative onnistuneelle onnistuneille
essive onnistuneena onnistuneina
translative onnistuneeksi onnistuneiksi
instructive onnistunein
abessive onnistuneetta onnistuneitta
comitative onnistuneine

Verb[edit]

onnistunut

  1. Past active participle of onnistua.

Anagrams[edit]