oppikirja

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

oppi + kirja

Noun[edit]

oppikirja

  1. A textbook

Declension[edit]

Inflection of oppikirja (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative oppikirja oppikirjat
genitive oppikirjan oppikirjojen
partitive oppikirjaa oppikirjoja
illative oppikirjaan oppikirjoihin
singular plural
nominative oppikirja oppikirjat
accusative nom. oppikirja oppikirjat
gen. oppikirjan
genitive oppikirjan oppikirjojen
oppikirjainrare
partitive oppikirjaa oppikirjoja
inessive oppikirjassa oppikirjoissa
elative oppikirjasta oppikirjoista
illative oppikirjaan oppikirjoihin
adessive oppikirjalla oppikirjoilla
ablative oppikirjalta oppikirjoilta
allative oppikirjalle oppikirjoille
essive oppikirjana oppikirjoina
translative oppikirjaksi oppikirjoiksi
instructive oppikirjoin
abessive oppikirjatta oppikirjoitta
comitative oppikirjoineen