oppikirja

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

oppi +‎ kirja

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈopːiˌkirjɑ/, [ˈo̞pːiˌkirjɑ]
  • Rhymes: -irjɑ
  • Syllabification(key): op‧pi‧kir‧ja

Noun[edit]

oppikirja

  1. A textbook

Declension[edit]

Inflection of oppikirja (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative oppikirja oppikirjat
genitive oppikirjan oppikirjojen
partitive oppikirjaa oppikirjoja
illative oppikirjaan oppikirjoihin
singular plural
nominative oppikirja oppikirjat
accusative nom. oppikirja oppikirjat
gen. oppikirjan
genitive oppikirjan oppikirjojen
oppikirjainrare
partitive oppikirjaa oppikirjoja
inessive oppikirjassa oppikirjoissa
elative oppikirjasta oppikirjoista
illative oppikirjaan oppikirjoihin
adessive oppikirjalla oppikirjoilla
ablative oppikirjalta oppikirjoilta
allative oppikirjalle oppikirjoille
essive oppikirjana oppikirjoina
translative oppikirjaksi oppikirjoiksi
instructive oppikirjoin
abessive oppikirjatta oppikirjoitta
comitative oppikirjoineen
Possessive forms of oppikirja (type kala)
possessor singular plural
1st person oppikirjani oppikirjamme
2nd person oppikirjasi oppikirjanne
3rd person oppikirjansa

Ingrian[edit]

Etymology[edit]

From oppi (school) +‎ kirja (book).

Pronunciation[edit]

Noun[edit]

oppikirja

  1. textbook
    • 1936, L. G. Terehova; V. G. Erdeli, Mihailov and P. I. Maksimov, transl., Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa), Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 2:
      Tämä oppikirja ono praavitettu stabilioppikirjan mukkaa, lastu 1933 i 1934 voosiil.
      This textbook is corrected from the standard textbook published in the years 1933 and 1934.

Declension[edit]

Declension of oppikirja (type 3/kana, no gradation)
singular plural
nominative oppikirja oppikirjat
genitive oppikirjan oppikirjoin
partitive oppikirjaa oppikirjoja
illative oppikirjaa oppikirjoi
inessive oppikirjaas oppikirjois
elative oppikirjast oppikirjoist
allative oppikirjalle oppikirjoille
adessive oppikirjaal oppikirjoil
ablative oppikirjalt oppikirjoilt
translative oppikirjaks oppikirjoiks
essive oppikirjanna, oppikirjaan oppikirjoinna, oppikirjoin
exessive1) oppikirjant oppikirjoint
1) obsolete
*) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl)
**) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms[edit]