oppikirja

Finnish

Etymology

oppi (“study”) +‎ kirja (“book”). Coined by Finnish linguist and author Reinhold von Becker in 1824.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈopːiˌkirjɑ/, [ˈo̞pːiˌk̟irjɑ̝]
• Rhymes: -irjɑ
• Syllabification^(key): op‧pi‧kir‧ja
• Hyphenation^(key): oppi‧kirja

Noun

oppikirja

1. textbook, coursebook (formal manual of instruction)

Declension

Inflection of oppikirja (Kotus type 9/kala, no gradation)
nominative		oppikirja	oppikirjat
genitive		oppikirjan	oppikirjojen
partitive		oppikirjaa	oppikirjoja
illative		oppikirjaan	oppikirjoihin
		singular	plural
nominative		oppikirja	oppikirjat
accusative	nom.	oppikirja	oppikirjat
	gen.	oppikirjan
genitive		oppikirjan	oppikirjojen oppikirjain rare
partitive		oppikirjaa	oppikirjoja
inessive		oppikirjassa	oppikirjoissa
elative		oppikirjasta	oppikirjoista
illative		oppikirjaan	oppikirjoihin
adessive		oppikirjalla	oppikirjoilla
ablative		oppikirjalta	oppikirjoilta
allative		oppikirjalle	oppikirjoille
essive		oppikirjana	oppikirjoina
translative		oppikirjaksi	oppikirjoiksi
abessive		oppikirjatta	oppikirjoitta
instructive		—	oppikirjoin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of oppikirja (Kotus type 9/kala, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative oppikirjani oppikirjani accusative nom. oppikirjani oppikirjani gen. oppikirjani genitive oppikirjani oppikirjojeni oppikirjaini rare partitive oppikirjaani oppikirjojani inessive oppikirjassani oppikirjoissani elative oppikirjastani oppikirjoistani illative oppikirjaani oppikirjoihini adessive oppikirjallani oppikirjoillani ablative oppikirjaltani oppikirjoiltani allative oppikirjalleni oppikirjoilleni essive oppikirjanani oppikirjoinani translative oppikirjakseni oppikirjoikseni abessive oppikirjattani oppikirjoittani instructive — — comitative — oppikirjoineni second-person singular possessor singular plural nominative oppikirjasi oppikirjasi accusative nom. oppikirjasi oppikirjasi gen. oppikirjasi genitive oppikirjasi oppikirjojesi oppikirjaisi rare partitive oppikirjaasi oppikirjojasi inessive oppikirjassasi oppikirjoissasi elative oppikirjastasi oppikirjoistasi illative oppikirjaasi oppikirjoihisi adessive oppikirjallasi oppikirjoillasi ablative oppikirjaltasi oppikirjoiltasi allative oppikirjallesi oppikirjoillesi essive oppikirjanasi oppikirjoinasi translative oppikirjaksesi oppikirjoiksesi abessive oppikirjattasi oppikirjoittasi instructive — — comitative — oppikirjoinesi first-person plural possessor singular plural nominative oppikirjamme oppikirjamme accusative nom. oppikirjamme oppikirjamme gen. oppikirjamme genitive oppikirjamme oppikirjojemme oppikirjaimme rare partitive oppikirjaamme oppikirjojamme inessive oppikirjassamme oppikirjoissamme elative oppikirjastamme oppikirjoistamme illative oppikirjaamme oppikirjoihimme adessive oppikirjallamme oppikirjoillamme ablative oppikirjaltamme oppikirjoiltamme allative oppikirjallemme oppikirjoillemme essive oppikirjanamme oppikirjoinamme translative oppikirjaksemme oppikirjoiksemme abessive oppikirjattamme oppikirjoittamme instructive — — comitative — oppikirjoinemme second-person plural possessor singular plural nominative oppikirjanne oppikirjanne accusative nom. oppikirjanne oppikirjanne gen. oppikirjanne genitive oppikirjanne oppikirjojenne oppikirjainne rare partitive oppikirjaanne oppikirjojanne inessive oppikirjassanne oppikirjoissanne elative oppikirjastanne oppikirjoistanne illative oppikirjaanne oppikirjoihinne adessive oppikirjallanne oppikirjoillanne ablative oppikirjaltanne oppikirjoiltanne allative oppikirjallenne oppikirjoillenne essive oppikirjananne oppikirjoinanne translative oppikirjaksenne oppikirjoiksenne abessive oppikirjattanne oppikirjoittanne instructive — — comitative — oppikirjoinenne third-person possessor singular plural nominative oppikirjansa oppikirjansa accusative nom. oppikirjansa oppikirjansa gen. oppikirjansa genitive oppikirjansa oppikirjojensa oppikirjainsa rare partitive oppikirjaansa oppikirjojaan oppikirjojansa inessive oppikirjassaan oppikirjassansa oppikirjoissaan oppikirjoissansa elative oppikirjastaan oppikirjastansa oppikirjoistaan oppikirjoistansa illative oppikirjaansa oppikirjoihinsa adessive oppikirjallaan oppikirjallansa oppikirjoillaan oppikirjoillansa ablative oppikirjaltaan oppikirjaltansa oppikirjoiltaan oppikirjoiltansa allative oppikirjalleen oppikirjallensa oppikirjoilleen oppikirjoillensa essive oppikirjanaan oppikirjanansa oppikirjoinaan oppikirjoinansa translative oppikirjakseen oppikirjaksensa oppikirjoikseen oppikirjoiksensa abessive oppikirjattaan oppikirjattansa oppikirjoittaan oppikirjoittansa instructive — — comitative — oppikirjoineen oppikirjoinensa

Derived terms

compounds

• alkeisoppikirja

Further reading

• “oppikirja”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[2] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 3 July 2023

Ingrian

Etymology

From oppi (“school”) +‎ kirja (“book”).

Pronunciation

• (Ala-Laukaa) IPA^(key): /ˈopːiˌkirjɑ/, [ˈo̞pːĭˌkiri]
• (Soikkola) IPA^(key): /ˈopːiˌkirjɑ/, [ˈo̞pːiˌɡ̊irjɑ]
• Rhymes: -irj, -irjɑ
• Hyphenation: op‧pi‧kir‧ja

Noun

oppikirja

1. textbook
   • 1936, L. G. Terehova, V. G. Erdeli, translated by Mihailov and P. I. Maksimov, Geografia: oppikirja iƶoroin alkușkoulun kolmatta klaassaa vart (ensimäine osa) [Geography: textbook for Ingrian elementary school third grade (first part)], Leningrad: Riikin Ucebno-Pedagogiceskoi Izdateljstva, page 2:

     Tämä oppikirja ono praavitettu stabilioppikirjan mukkaa, lastu 1933 i 1934 voosiil.

     This textbook is corrected from the standard textbook published in the years 1933 and 1934.

Declension

Declension of oppikirja (type 3/kana, no gradation)
	singular	plural
nominative	oppikirja	oppikirjat
genitive	oppikirjan	oppikirjoin
partitive	oppikirjaa	oppikirjoja
illative	oppikirjaa	oppikirjoi
inessive	oppikirjaas	oppikirjois
elative	oppikirjast	oppikirjoist
allative	oppikirjalle	oppikirjoille
adessive	oppikirjaal	oppikirjoil
ablative	oppikirjalt	oppikirjoilt
translative	oppikirjaks	oppikirjoiks
essive	oppikirjanna, oppikirjaan	oppikirjoinna, oppikirjoin
exessive1)	oppikirjant	oppikirjoint
1) obsolete *) the accusative corresponds with either the genitive (sg) or nominative (pl) **) the comitative is formed by adding the suffix -ka? or -kä? to the genitive.

Derived terms

• stabilioppikirja