perustuslaillinen

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

perustuslaki +‎ -inen

Adjective[edit]

perustuslaillinen (comparative perustuslaillisempi, superlative perustuslaillisin)

  1. constitutional (of or relating to a constitution, a law)

Declension[edit]

Inflection of perustuslaillinen (Kotus type 38/nainen, no gradation)
nominative perustuslaillinen perustuslailliset
genitive perustuslaillisen perustuslaillisten
perustuslaillisien
partitive perustuslaillista perustuslaillisia
illative perustuslailliseen perustuslaillisiin
singular plural
nominative perustuslaillinen perustuslailliset
accusative nom. perustuslaillinen perustuslailliset
gen. perustuslaillisen
genitive perustuslaillisen perustuslaillisten
perustuslaillisien
partitive perustuslaillista perustuslaillisia
inessive perustuslaillisessa perustuslaillisissa
elative perustuslaillisesta perustuslaillisista
illative perustuslailliseen perustuslaillisiin
adessive perustuslaillisella perustuslaillisilla
ablative perustuslailliselta perustuslaillisilta
allative perustuslailliselle perustuslaillisille
essive perustuslaillisena perustuslaillisina
translative perustuslailliseksi perustuslaillisiksi
instructive perustuslaillisin
abessive perustuslaillisetta perustuslaillisitta
comitative perustuslaillisine