provokaatio

Finnish

Etymology

Learned borrowing from Latin prōvocātiō.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈproʋokɑːtio/, [ˈpro̞ʋo̞ˌkɑ̝ːt̪io̞]
• Rhymes: -ɑːtio
• Syllabification^(key): pro‧vo‧kaa‧ti‧o

Noun

provokaatio

1. provocation

   Synonyms: provosointi, (colloquial) yllytys, provo

Declension

Inflection of provokaatio (Kotus type 3/valtio, no gradation)
nominative		provokaatio	provokaatiot
genitive		provokaation	provokaatioiden provokaatioitten
partitive		provokaatiota	provokaatioita
illative		provokaatioon	provokaatioihin
		singular	plural
nominative		provokaatio	provokaatiot
accusative	nom.	provokaatio	provokaatiot
	gen.	provokaation
genitive		provokaation	provokaatioiden provokaatioitten
partitive		provokaatiota	provokaatioita
inessive		provokaatiossa	provokaatioissa
elative		provokaatiosta	provokaatioista
illative		provokaatioon	provokaatioihin
adessive		provokaatiolla	provokaatioilla
ablative		provokaatiolta	provokaatioilta
allative		provokaatiolle	provokaatioille
essive		provokaationa	provokaatioina
translative		provokaatioksi	provokaatioiksi
abessive		provokaatiotta	provokaatioitta
instructive		—	provokaatioin
comitative		See the possessive forms below.

Possessive forms of provokaatio (Kotus type 3/valtio, no gradation)

first-person singular possessor singular plural nominative provokaationi provokaationi accusative nom. provokaationi provokaationi gen. provokaationi genitive provokaationi provokaatioideni provokaatioitteni partitive provokaatiotani provokaatioitani inessive provokaatiossani provokaatioissani elative provokaatiostani provokaatioistani illative provokaatiooni provokaatioihini adessive provokaatiollani provokaatioillani ablative provokaatioltani provokaatioiltani allative provokaatiolleni provokaatioilleni essive provokaationani provokaatioinani translative provokaatiokseni provokaatioikseni abessive provokaatiottani provokaatioittani instructive — — comitative — provokaatioineni second-person singular possessor singular plural nominative provokaatiosi provokaatiosi accusative nom. provokaatiosi provokaatiosi gen. provokaatiosi genitive provokaatiosi provokaatioidesi provokaatioittesi partitive provokaatiotasi provokaatioitasi inessive provokaatiossasi provokaatioissasi elative provokaatiostasi provokaatioistasi illative provokaatioosi provokaatioihisi adessive provokaatiollasi provokaatioillasi ablative provokaatioltasi provokaatioiltasi allative provokaatiollesi provokaatioillesi essive provokaationasi provokaatioinasi translative provokaatioksesi provokaatioiksesi abessive provokaatiottasi provokaatioittasi instructive — — comitative — provokaatioinesi first-person plural possessor singular plural nominative provokaatiomme provokaatiomme accusative nom. provokaatiomme provokaatiomme gen. provokaatiomme genitive provokaatiomme provokaatioidemme provokaatioittemme partitive provokaatiotamme provokaatioitamme inessive provokaatiossamme provokaatioissamme elative provokaatiostamme provokaatioistamme illative provokaatioomme provokaatioihimme adessive provokaatiollamme provokaatioillamme ablative provokaatioltamme provokaatioiltamme allative provokaatiollemme provokaatioillemme essive provokaationamme provokaatioinamme translative provokaatioksemme provokaatioiksemme abessive provokaatiottamme provokaatioittamme instructive — — comitative — provokaatioinemme second-person plural possessor singular plural nominative provokaationne provokaationne accusative nom. provokaationne provokaationne gen. provokaationne genitive provokaationne provokaatioidenne provokaatioittenne partitive provokaatiotanne provokaatioitanne inessive provokaatiossanne provokaatioissanne elative provokaatiostanne provokaatioistanne illative provokaatioonne provokaatioihinne adessive provokaatiollanne provokaatioillanne ablative provokaatioltanne provokaatioiltanne allative provokaatiollenne provokaatioillenne essive provokaationanne provokaatioinanne translative provokaatioksenne provokaatioiksenne abessive provokaatiottanne provokaatioittanne instructive — — comitative — provokaatioinenne third-person possessor singular plural nominative provokaationsa provokaationsa accusative nom. provokaationsa provokaationsa gen. provokaationsa genitive provokaationsa provokaatioidensa provokaatioittensa partitive provokaatiotaan provokaatiotansa provokaatioitaan provokaatioitansa inessive provokaatiossaan provokaatiossansa provokaatioissaan provokaatioissansa elative provokaatiostaan provokaatiostansa provokaatioistaan provokaatioistansa illative provokaatioonsa provokaatioihinsa adessive provokaatiollaan provokaatiollansa provokaatioillaan provokaatioillansa ablative provokaatioltaan provokaatioltansa provokaatioiltaan provokaatioiltansa allative provokaatiolleen provokaatiollensa provokaatioilleen provokaatioillensa essive provokaationaan provokaationansa provokaatioinaan provokaatioinansa translative provokaatiokseen provokaatioksensa provokaatioikseen provokaatioiksensa abessive provokaatiottaan provokaatiottansa provokaatioittaan provokaatioittansa instructive — — comitative — provokaatioineen provokaatioinensa

Derived terms

• provo

 

Related terms

• provokaattori
• provosoida

Further reading

• “provokaatio”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03