provosoida

Finnish

Etymology

Internationalism (see English provoke), ultimately from Latin prōvocō and adapted with the verbal suffix +‎ -oida.

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈproʋosoi̯dɑˣ/, [ˈpro̞ʋo̞ˌs̠o̞i̯dɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -oidɑ
• Syllabification^(key): pro‧vo‧soi‧da

Verb

provosoida

1. (transitive) To provoke.

Conjugation

Inflection of provosoida (Kotus type 62/voida, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		provosoin	en provosoi	1st sing.	olen provosoinut	en ole provosoinut
2nd sing.		provosoit	et provosoi	2nd sing.	olet provosoinut	et ole provosoinut
3rd sing.		provosoi	ei provosoi	3rd sing.	on provosoinut	ei ole provosoinut
1st plur.		provosoimme	emme provosoi	1st plur.	olemme provosoineet	emme ole provosoineet
2nd plur.		provosoitte	ette provosoi	2nd plur.	olette provosoineet	ette ole provosoineet
3rd plur.		provosoivat	eivät provosoi	3rd plur.	ovat provosoineet	eivät ole provosoineet
passive		provosoidaan	ei provosoida	passive	on provosoitu	ei ole provosoitu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		provosoin	en provosoinut	1st sing.	olin provosoinut	en ollut provosoinut
2nd sing.		provosoit	et provosoinut	2nd sing.	olit provosoinut	et ollut provosoinut
3rd sing.		provosoi	ei provosoinut	3rd sing.	oli provosoinut	ei ollut provosoinut
1st plur.		provosoimme	emme provosoineet	1st plur.	olimme provosoineet	emme olleet provosoineet
2nd plur.		provosoitte	ette provosoineet	2nd plur.	olitte provosoineet	ette olleet provosoineet
3rd plur.		provosoivat	eivät provosoineet	3rd plur.	olivat provosoineet	eivät olleet provosoineet
passive		provosoitiin	ei provosoitu	passive	oli provosoitu	ei ollut provosoitu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		provosoisin	en provosoisi	1st sing.	olisin provosoinut	en olisi provosoinut
2nd sing.		provosoisit	et provosoisi	2nd sing.	olisit provosoinut	et olisi provosoinut
3rd sing.		provosoisi	ei provosoisi	3rd sing.	olisi provosoinut	ei olisi provosoinut
1st plur.		provosoisimme	emme provosoisi	1st plur.	olisimme provosoineet	emme olisi provosoineet
2nd plur.		provosoisitte	ette provosoisi	2nd plur.	olisitte provosoineet	ette olisi provosoineet
3rd plur.		provosoisivat	eivät provosoisi	3rd plur.	olisivat provosoineet	eivät olisi provosoineet
passive		provosoitaisiin	ei provosoitaisi	passive	olisi provosoitu	ei olisi provosoitu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		provosoi	älä provosoi	2nd sing.	—	—
3rd sing.		provosoikoon	älköön provosoiko	3rd sing.	olkoon provosoinut	älköön olko provosoinut
1st plur.		provosoikaamme	älkäämme provosoiko	1st plur.	—	—
2nd plur.		provosoikaa	älkää provosoiko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		provosoikoot	älkööt provosoiko	3rd plur.	olkoot provosoineet	älkööt olko provosoineet
passive		provosoitakoon	älköön provosoitako	passive	olkoon provosoitu	älköön olko provosoitu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		provosoinen	en provosoine	1st sing.	lienen provosoinut	en liene provosoinut
2nd sing.		provosoinet	et provosoine	2nd sing.	lienet provosoinut	et liene provosoinut
3rd sing.		provosoinee	ei provosoine	3rd sing.	lienee provosoinut	ei liene provosoinut
1st plur.		provosoinemme	emme provosoine	1st plur.	lienemme provosoineet	emme liene provosoineet
2nd plur.		provosoinette	ette provosoine	2nd plur.	lienette provosoineet	ette liene provosoineet
3rd plur.		provosoinevat	eivät provosoine	3rd plur.	lienevät provosoineet	eivät liene provosoineet
passive		provosoitaneen	ei provosoitane	passive	lienee provosoitu	ei liene provosoitu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		provosoida		present	provosoiva	provosoitava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st provosoidakseni provosoidaksemme 2nd provosoidaksesi provosoidaksenne 3rd provosoidakseen provosoidaksensa		past	provosoinut	provosoitu
2nd	inessive2	provosoidessa	provosoitaessa	agent3	provosoima
		Possessive forms Person sing. plur. 1st provosoidessani provosoidessamme 2nd provosoidessasi provosoidessanne 3rd provosoidessaan provosoidessansa		negative	provosoimaton
	instructive	provosoiden	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	provosoimassa	—
	elative	provosoimasta	—
	illative	provosoimaan	—
	adessive	provosoimalla	—
	abessive	provosoimatta	—
	instructive	provosoiman	provosoitaman
4th4	verbal noun	provosoiminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st provosoimaisillani provosoimaisillamme 2nd provosoimaisillasi provosoimaisillanne 3rd provosoimaisillaan provosoimaisillansa

Derived terms

• provosoiminen
• provosointi
• provosoitua

 

Further reading

• “provosoida”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03