provosointi

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Noun[edit]

provosointi

  1. provocation

Declension[edit]

Inflection of provosointi (Kotus type 5/risti, nt-nn gradation)
nominative provosointi provosoinnit
genitive provosoinnin provosointien
partitive provosointia provosointeja
illative provosointiin provosointeihin
singular plural
nominative provosointi provosoinnit
accusative nom. provosointi provosoinnit
gen. provosoinnin
genitive provosoinnin provosointien
partitive provosointia provosointeja
inessive provosoinnissa provosoinneissa
elative provosoinnista provosoinneista
illative provosointiin provosointeihin
adessive provosoinnilla provosoinneilla
ablative provosoinnilta provosoinneilta
allative provosoinnille provosoinneille
essive provosointina provosointeina
translative provosoinniksi provosoinneiksi
instructive provosoinnein
abessive provosoinnitta provosoinneitta
comitative provosointeineen

Synonyms[edit]