puhkeilla

Finnish

Etymology

puhjeta +‎ -illa

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈpuhkei̯lːɑˣ/, [ˈpuxk̟e̞i̯lːɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uhkeilːɑ
• Syllabification^(key): puh‧keil‧la

Verb

puhkeilla

1. (intransitive) frequentative of puhjeta (“to pop, burst or rupture; (of a war, epidemic, storm, etc.) to break out”)

Conjugation

Inflection of puhkeilla (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		puhkeilen	en puhkeile	1st sing.	olen puhkeillut	en ole puhkeillut
2nd sing.		puhkeilet	et puhkeile	2nd sing.	olet puhkeillut	et ole puhkeillut
3rd sing.		puhkeilee	ei puhkeile	3rd sing.	on puhkeillut	ei ole puhkeillut
1st plur.		puhkeilemme	emme puhkeile	1st plur.	olemme puhkeilleet	emme ole puhkeilleet
2nd plur.		puhkeilette	ette puhkeile	2nd plur.	olette puhkeilleet	ette ole puhkeilleet
3rd plur.		puhkeilevat	eivät puhkeile	3rd plur.	ovat puhkeilleet	eivät ole puhkeilleet
passive		puhkeillaan	ei puhkeilla	passive	on puhkeiltu	ei ole puhkeiltu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		puhkeilin	en puhkeillut	1st sing.	olin puhkeillut	en ollut puhkeillut
2nd sing.		puhkeilit	et puhkeillut	2nd sing.	olit puhkeillut	et ollut puhkeillut
3rd sing.		puhkeili	ei puhkeillut	3rd sing.	oli puhkeillut	ei ollut puhkeillut
1st plur.		puhkeilimme	emme puhkeilleet	1st plur.	olimme puhkeilleet	emme olleet puhkeilleet
2nd plur.		puhkeilitte	ette puhkeilleet	2nd plur.	olitte puhkeilleet	ette olleet puhkeilleet
3rd plur.		puhkeilivat	eivät puhkeilleet	3rd plur.	olivat puhkeilleet	eivät olleet puhkeilleet
passive		puhkeiltiin	ei puhkeiltu	passive	oli puhkeiltu	ei ollut puhkeiltu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		puhkeilisin	en puhkeilisi	1st sing.	olisin puhkeillut	en olisi puhkeillut
2nd sing.		puhkeilisit	et puhkeilisi	2nd sing.	olisit puhkeillut	et olisi puhkeillut
3rd sing.		puhkeilisi	ei puhkeilisi	3rd sing.	olisi puhkeillut	ei olisi puhkeillut
1st plur.		puhkeilisimme	emme puhkeilisi	1st plur.	olisimme puhkeilleet	emme olisi puhkeilleet
2nd plur.		puhkeilisitte	ette puhkeilisi	2nd plur.	olisitte puhkeilleet	ette olisi puhkeilleet
3rd plur.		puhkeilisivat	eivät puhkeilisi	3rd plur.	olisivat puhkeilleet	eivät olisi puhkeilleet
passive		puhkeiltaisiin	ei puhkeiltaisi	passive	olisi puhkeiltu	ei olisi puhkeiltu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		puhkeile	älä puhkeile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		puhkeilkoon	älköön puhkeilko	3rd sing.	olkoon puhkeillut	älköön olko puhkeillut
1st plur.		puhkeilkaamme	älkäämme puhkeilko	1st plur.	—	—
2nd plur.		puhkeilkaa	älkää puhkeilko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		puhkeilkoot	älkööt puhkeilko	3rd plur.	olkoot puhkeilleet	älkööt olko puhkeilleet
passive		puhkeiltakoon	älköön puhkeiltako	passive	olkoon puhkeiltu	älköön olko puhkeiltu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		puhkeillen	en puhkeille	1st sing.	lienen puhkeillut	en liene puhkeillut
2nd sing.		puhkeillet	et puhkeille	2nd sing.	lienet puhkeillut	et liene puhkeillut
3rd sing.		puhkeillee	ei puhkeille	3rd sing.	lienee puhkeillut	ei liene puhkeillut
1st plur.		puhkeillemme	emme puhkeille	1st plur.	lienemme puhkeilleet	emme liene puhkeilleet
2nd plur.		puhkeillette	ette puhkeille	2nd plur.	lienette puhkeilleet	ette liene puhkeilleet
3rd plur.		puhkeillevat	eivät puhkeille	3rd plur.	lienevät puhkeilleet	eivät liene puhkeilleet
passive		puhkeiltaneen	ei puhkeiltane	passive	lienee puhkeiltu	ei liene puhkeiltu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		puhkeilla		present	puhkeileva	puhkeiltava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st puhkeillakseni puhkeillaksemme 2nd puhkeillaksesi puhkeillaksenne 3rd puhkeillakseen puhkeillaksensa		past	puhkeillut	puhkeiltu
2nd	inessive2	puhkeillessa	puhkeiltaessa	agent3	puhkeilema
		Possessive forms Person sing. plur. 1st puhkeillessani puhkeillessamme 2nd puhkeillessasi puhkeillessanne 3rd puhkeillessaan puhkeillessansa		negative	puhkeilematon
	instructive	puhkeillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	puhkeilemassa	—
	elative	puhkeilemasta	—
	illative	puhkeilemaan	—
	adessive	puhkeilemalla	—
	abessive	puhkeilematta	—
	instructive	puhkeileman	puhkeiltaman
4th4	verbal noun	puhkeileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st puhkeilemaisillani puhkeilemaisillamme 2nd puhkeilemaisillasi puhkeilemaisillanne 3rd puhkeilemaisillaan puhkeilemaisillansa

Further reading

• “puhkeilla”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03