punatiili

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

puna +‎ tiili

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈpunɑˌtiːli/, [ˈpunɑˌt̪iːli]
  • Hyphenation: pu‧na‧tii‧li

Noun[edit]

punatiili

  1. red brick

Declension[edit]

Inflection of punatiili (Kotus type 23/tiili, no gradation)
nominative punatiili punatiilet
genitive punatiilen punatiilien
partitive punatiiltä punatiiliä
illative punatiileen punatiiliin
singular plural
nominative punatiili punatiilet
accusative nom. punatiili punatiilet
gen. punatiilen
genitive punatiilen punatiilien
partitive punatiiltä punatiiliä
inessive punatiilessä punatiilissä
elative punatiilestä punatiilistä
illative punatiileen punatiiliin
adessive punatiilellä punatiilillä
ablative punatiileltä punatiililtä
allative punatiilelle punatiilille
essive punatiilenä punatiilinä
translative punatiileksi punatiiliksi
instructive punatiilin
abessive punatiilettä punatiilittä
comitative punatiilineen