rähättää

Finnish

Etymology

Onomatopoeic +‎ -ttää

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈræhætːæːˣ/, [ˈræɦæt̪ːæː(ʔ)]
• Rhymes: -æhætːæː
• Syllabification^(key): rä‧hät‧tää

Verb

rähättää

1. to laugh hoarsely

Conjugation

Inflection of rähättää (Kotus type 53*C/muistaa, tt-t gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rähätän	en rähätä	1st sing.	olen rähättänyt	en ole rähättänyt
2nd sing.		rähätät	et rähätä	2nd sing.	olet rähättänyt	et ole rähättänyt
3rd sing.		rähättää	ei rähätä	3rd sing.	on rähättänyt	ei ole rähättänyt
1st plur.		rähätämme	emme rähätä	1st plur.	olemme rähättäneet	emme ole rähättäneet
2nd plur.		rähätätte	ette rähätä	2nd plur.	olette rähättäneet	ette ole rähättäneet
3rd plur.		rähättävät	eivät rähätä	3rd plur.	ovat rähättäneet	eivät ole rähättäneet
passive		rähätetään	ei rähätetä	passive	on rähätetty	ei ole rähätetty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rähätin	en rähättänyt	1st sing.	olin rähättänyt	en ollut rähättänyt
2nd sing.		rähätit	et rähättänyt	2nd sing.	olit rähättänyt	et ollut rähättänyt
3rd sing.		rähätti	ei rähättänyt	3rd sing.	oli rähättänyt	ei ollut rähättänyt
1st plur.		rähätimme	emme rähättäneet	1st plur.	olimme rähättäneet	emme olleet rähättäneet
2nd plur.		rähätitte	ette rähättäneet	2nd plur.	olitte rähättäneet	ette olleet rähättäneet
3rd plur.		rähättivät	eivät rähättäneet	3rd plur.	olivat rähättäneet	eivät olleet rähättäneet
passive		rähätettiin	ei rähätetty	passive	oli rähätetty	ei ollut rähätetty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rähättäisin	en rähättäisi	1st sing.	olisin rähättänyt	en olisi rähättänyt
2nd sing.		rähättäisit	et rähättäisi	2nd sing.	olisit rähättänyt	et olisi rähättänyt
3rd sing.		rähättäisi	ei rähättäisi	3rd sing.	olisi rähättänyt	ei olisi rähättänyt
1st plur.		rähättäisimme	emme rähättäisi	1st plur.	olisimme rähättäneet	emme olisi rähättäneet
2nd plur.		rähättäisitte	ette rähättäisi	2nd plur.	olisitte rähättäneet	ette olisi rähättäneet
3rd plur.		rähättäisivät	eivät rähättäisi	3rd plur.	olisivat rähättäneet	eivät olisi rähättäneet
passive		rähätettäisiin	ei rähätettäisi	passive	olisi rähätetty	ei olisi rähätetty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		rähätä	älä rähätä	2nd sing.	—	—
3rd sing.		rähättäköön	älköön rähättäkö	3rd sing.	olkoon rähättänyt	älköön olko rähättänyt
1st plur.		rähättäkäämme	älkäämme rähättäkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		rähättäkää	älkää rähättäkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		rähättäkööt	älkööt rähättäkö	3rd plur.	olkoot rähättäneet	älkööt olko rähättäneet
passive		rähätettäköön	älköön rähätettäkö	passive	olkoon rähätetty	älköön olko rähätetty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		rähättänen	en rähättäne	1st sing.	lienen rähättänyt	en liene rähättänyt
2nd sing.		rähättänet	et rähättäne	2nd sing.	lienet rähättänyt	et liene rähättänyt
3rd sing.		rähättänee	ei rähättäne	3rd sing.	lienee rähättänyt	ei liene rähättänyt
1st plur.		rähättänemme	emme rähättäne	1st plur.	lienemme rähättäneet	emme liene rähättäneet
2nd plur.		rähättänette	ette rähättäne	2nd plur.	lienette rähättäneet	ette liene rähättäneet
3rd plur.		rähättänevät	eivät rähättäne	3rd plur.	lienevät rähättäneet	eivät liene rähättäneet
passive		rähätettäneen	ei rähätettäne	passive	lienee rähätetty	ei liene rähätetty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		rähättää		present	rähättävä	rähätettävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rähättääkseni rähättääksemme 2nd rähättääksesi rähättääksenne 3rd rähättääkseen rähättääksensä		past	rähättänyt	rähätetty
2nd	inessive2	rähättäessä	rähätettäessä	agent3	rähättämä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st rähättäessäni rähättäessämme 2nd rähättäessäsi rähättäessänne 3rd rähättäessään rähättäessänsä		negative	rähättämätön
	instructive	rähättäen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). * The third-person singular indicative form rähättää does not exhibit final gemination, unlike the first infinitive (the lemma form), even though they are spelled identically.
3rd	inessive	rähättämässä	—
	elative	rähättämästä	—
	illative	rähättämään	—
	adessive	rähättämällä	—
	abessive	rähättämättä	—
	instructive	rähättämän	rähätettämän
4th4	verbal noun	rähättäminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st rähättämäisilläni rähättämäisillämme 2nd rähättämäisilläsi rähättämäisillänne 3rd rähättämäisillään rähättämäisillänsä

Derived terms

• rähättäminen
• rähätys

 

Further reading

• “rähättää”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Anagrams

• tärähtää