rähinä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

rähistä +‎

Noun[edit]

rähinä

  1. brawl, ruction (noisy quarrel or fight).

Declension[edit]

Inflection of rähinä (Kotus type 12/kulkija, no gradation)
nominative rähinä rähinät
genitive rähinän rähinöiden
rähinöitten
partitive rähinää rähinöitä
illative rähinään rähinöihin
singular plural
nominative rähinä rähinät
accusative nom.? rähinä rähinät
gen. rähinän
genitive rähinän rähinöiden
rähinöitten
rähinäinrare
partitive rähinää rähinöitä
inessive rähinässä rähinöissä
elative rähinästä rähinöistä
illative rähinään rähinöihin
adessive rähinällä rähinöillä
ablative rähinältä rähinöiltä
allative rähinälle rähinöille
essive rähinänä rähinöinä
translative rähinäksi rähinöiksi
instructive rähinöin
abessive rähinättä rähinöittä
comitative rähinöineen

Synonyms[edit]

Anagrams[edit]