räikeä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

räikeä (comparative räikeämpi, superlative räikein)

  1. glaring, blatant
  2. garish, loud

Declension[edit]

Inflection of räikeä (Kotus type 15/korkea, no gradation)
nominative räikeä räikeät
genitive räikeän räikeiden
räikeitten
partitive räikeää
räikeätä
räikeitä
illative räikeään räikeisiin
räikeihin
singular plural
nominative räikeä räikeät
accusative nom. räikeä räikeät
gen. räikeän
genitive räikeän räikeiden
räikeitten
räikeäinrare
partitive räikeää
räikeätä
räikeitä
inessive räikeässä räikeissä
elative räikeästä räikeistä
illative räikeään räikeisiin
räikeihin
adessive räikeällä räikeillä
ablative räikeältä räikeiltä
allative räikeälle räikeille
essive räikeänä räikeinä
translative räikeäksi räikeiksi
instructive räikein
abessive räikeättä räikeittä
comitative räikeine

Derived terms[edit]