räjähtänyt

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

From the verb räjähtää (to explode).

Adjective[edit]

räjähtänyt (comparative räjähtäneempi, superlative räjähtänein)

  1. blasted (describing something that has been subjected to explosion)
  2. exploded (describing something that has exploded)
  3. (figuratively) destructed, rickety, ramshackle (in poor or abysmal condition)

Declension[edit]

Inflection of räjähtänyt (Kotus type 47/kuollut, no gradation)
nominative räjähtänyt räjähtäneet
genitive räjähtäneen räjähtäneiden
räjähtäneitten
partitive räjähtänyttä räjähtäneitä
illative räjähtäneeseen räjähtäneisiin
räjähtäneihin
singular plural
nominative räjähtänyt räjähtäneet
accusative nom.? räjähtänyt räjähtäneet
gen. räjähtäneen
genitive räjähtäneen räjähtäneiden
räjähtäneitten
partitive räjähtänyttä räjähtäneitä
inessive räjähtäneessä räjähtäneissä
elative räjähtäneestä räjähtäneistä
illative räjähtäneeseen räjähtäneisiin
räjähtäneihin
adessive räjähtäneellä räjähtäneillä
ablative räjähtäneeltä räjähtäneiltä
allative räjähtäneelleˣ räjähtäneilleˣ
essive räjähtäneenä räjähtäneinä
translative räjähtäneeksi räjähtäneiksi
instructive räjähtänein
abessive räjähtäneettä räjähtäneittä
comitative räjähtäneine

Synonyms[edit]

Verb[edit]

räjähtänyt

  1. Past active participle of räjähtää.