rajoitettu

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

rajoitettu (comparative rajoitetumpi, superlative rajoitetuin)

  1. limited
  2. restricted
  3. bounded

Participle[edit]

rajoitettu

  1. Past passive participle of rajoittaa.

Declension[edit]

Inflection of rajoitettu (Kotus type 1/valo, tt-t gradation)
nominative rajoitettu rajoitetut
genitive rajoitetun rajoitettujen
partitive rajoitettua rajoitettuja
illative rajoitettuun rajoitettuihin
singular plural
nominative rajoitettu rajoitetut
accusative nom. rajoitettu rajoitetut
gen. rajoitetun
genitive rajoitetun rajoitettujen
partitive rajoitettua rajoitettuja
inessive rajoitetussa rajoitetuissa
elative rajoitetusta rajoitetuista
illative rajoitettuun rajoitettuihin
adessive rajoitetulla rajoitetuilla
ablative rajoitetulta rajoitetuilta
allative rajoitetulle rajoitetuille
essive rajoitettuna rajoitettuina
translative rajoitetuksi rajoitetuiksi
instructive rajoitetuin
abessive rajoitetutta rajoitetuitta
comitative rajoitettuine
Possessive forms of rajoitettu (type valo)
possessor singular plural
1st person rajoitettuni rajoitettumme
2nd person rajoitettusi rajoitettunne
3rd person rajoitettunsa
Only used with substantive adjectives, -inen adjectives used for comparisons of equality or agent participles.

Related terms[edit]