rikostutkinta

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish[edit]

Etymology[edit]

rikos +‎ tutkinta

Pronunciation[edit]

  • IPA(key): /ˈrikosˌtutkintɑ/, [ˈriko̞s̠ˌt̪ut̪kin̪t̪ɑ]
  • Rhymes: -utkintɑ
  • Syllabification(key): ri‧kos‧tut‧kin‧ta

Noun[edit]

rikostutkinta

  1. criminal investigation

Declension[edit]

Inflection of rikostutkinta (Kotus type 9*J/kala, nt-nn gradation)
nominative rikostutkinta rikostutkinnat
genitive rikostutkinnan rikostutkintojen
partitive rikostutkintaa rikostutkintoja
illative rikostutkintaan rikostutkintoihin
singular plural
nominative rikostutkinta rikostutkinnat
accusative nom. rikostutkinta rikostutkinnat
gen. rikostutkinnan
genitive rikostutkinnan rikostutkintojen
rikostutkintainrare
partitive rikostutkintaa rikostutkintoja
inessive rikostutkinnassa rikostutkinnoissa
elative rikostutkinnasta rikostutkinnoista
illative rikostutkintaan rikostutkintoihin
adessive rikostutkinnalla rikostutkinnoilla
ablative rikostutkinnalta rikostutkinnoilta
allative rikostutkinnalle rikostutkinnoille
essive rikostutkintana rikostutkintoina
translative rikostutkinnaksi rikostutkinnoiksi
instructive rikostutkinnoin
abessive rikostutkinnatta rikostutkinnoitta
comitative rikostutkintoineen
Possessive forms of rikostutkinta (type kala)
possessor singular plural
1st person rikostutkintani rikostutkintamme
2nd person rikostutkintasi rikostutkintanne
3rd person rikostutkintansa