ruiskuta

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈrui̯skutɑˣ/, [ˈrui̯s̠kut̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uiskutɑ
• Syllabification^(key): ruis‧ku‧ta

Etymology 1

ruisku +‎ -ta

Verb

ruiskuta

1. (intransitive) to squirt

Conjugation

Inflection of ruiskuta (Kotus type 74/katketa, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ruiskuan	en ruiskua	1st sing.	olen ruiskunnut	en ole ruiskunnut
2nd sing.		ruiskuat	et ruiskua	2nd sing.	olet ruiskunnut	et ole ruiskunnut
3rd sing.		ruiskuaa	ei ruiskua	3rd sing.	on ruiskunnut	ei ole ruiskunnut
1st plur.		ruiskuamme	emme ruiskua	1st plur.	olemme ruiskunneet	emme ole ruiskunneet
2nd plur.		ruiskuatte	ette ruiskua	2nd plur.	olette ruiskunneet	ette ole ruiskunneet
3rd plur.		ruiskuavat	eivät ruiskua	3rd plur.	ovat ruiskunneet	eivät ole ruiskunneet
passive		ruiskutaan	ei ruiskuta	passive	on ruiskuttu	ei ole ruiskuttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ruiskusin	en ruiskunnut	1st sing.	olin ruiskunnut	en ollut ruiskunnut
2nd sing.		ruiskusit	et ruiskunnut	2nd sing.	olit ruiskunnut	et ollut ruiskunnut
3rd sing.		ruiskusi	ei ruiskunnut	3rd sing.	oli ruiskunnut	ei ollut ruiskunnut
1st plur.		ruiskusimme	emme ruiskunneet	1st plur.	olimme ruiskunneet	emme olleet ruiskunneet
2nd plur.		ruiskusitte	ette ruiskunneet	2nd plur.	olitte ruiskunneet	ette olleet ruiskunneet
3rd plur.		ruiskusivat	eivät ruiskunneet	3rd plur.	olivat ruiskunneet	eivät olleet ruiskunneet
passive		ruiskuttiin	ei ruiskuttu	passive	oli ruiskuttu	ei ollut ruiskuttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ruiskuaisin ruiskuisin	en ruiskuaisi en ruiskuisi	1st sing.	olisin ruiskunnut	en olisi ruiskunnut
2nd sing.		ruiskuaisit ruiskuisit	et ruiskuaisi et ruiskuisi	2nd sing.	olisit ruiskunnut	et olisi ruiskunnut
3rd sing.		ruiskuaisi ruiskuisi	ei ruiskuaisi ei ruiskuisi	3rd sing.	olisi ruiskunnut	ei olisi ruiskunnut
1st plur.		ruiskuaisimme ruiskuisimme	emme ruiskuaisi emme ruiskuisi	1st plur.	olisimme ruiskunneet	emme olisi ruiskunneet
2nd plur.		ruiskuaisitte ruiskuisitte	ette ruiskuaisi ette ruiskuisi	2nd plur.	olisitte ruiskunneet	ette olisi ruiskunneet
3rd plur.		ruiskuaisivat ruiskuisivat	eivät ruiskuaisi eivät ruiskuisi	3rd plur.	olisivat ruiskunneet	eivät olisi ruiskunneet
passive		ruiskuttaisiin	ei ruiskuttaisi	passive	olisi ruiskuttu	ei olisi ruiskuttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ruiskua	älä ruiskua	2nd sing.	—	—
3rd sing.		ruiskutkoon	älköön ruiskutko	3rd sing.	olkoon ruiskunnut	älköön olko ruiskunnut
1st plur.		ruiskutkaamme	älkäämme ruiskutko	1st plur.	—	—
2nd plur.		ruiskutkaa	älkää ruiskutko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		ruiskutkoot	älkööt ruiskutko	3rd plur.	olkoot ruiskunneet	älkööt olko ruiskunneet
passive		ruiskuttakoon	älköön ruiskuttako	passive	olkoon ruiskuttu	älköön olko ruiskuttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ruiskunnen	en ruiskunne	1st sing.	lienen ruiskunnut	en liene ruiskunnut
2nd sing.		ruiskunnet	et ruiskunne	2nd sing.	lienet ruiskunnut	et liene ruiskunnut
3rd sing.		ruiskunnee	ei ruiskunne	3rd sing.	lienee ruiskunnut	ei liene ruiskunnut
1st plur.		ruiskunnemme	emme ruiskunne	1st plur.	lienemme ruiskunneet	emme liene ruiskunneet
2nd plur.		ruiskunnette	ette ruiskunne	2nd plur.	lienette ruiskunneet	ette liene ruiskunneet
3rd plur.		ruiskunnevat	eivät ruiskunne	3rd plur.	lienevät ruiskunneet	eivät liene ruiskunneet
passive		ruiskuttaneen	ei ruiskuttane	passive	lienee ruiskuttu	ei liene ruiskuttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		ruiskuta		present	ruiskuava	ruiskuttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ruiskutakseni ruiskutaksemme 2nd ruiskutaksesi ruiskutaksenne 3rd ruiskutakseen ruiskutaksensa		past	ruiskunnut	ruiskuttu
2nd	inessive2	ruiskutessa	ruiskuttaessa	agent4	ruiskuama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st ruiskutessani ruiskutessamme 2nd ruiskutessasi ruiskutessanne 3rd ruiskutessaan ruiskutessansa		negative	ruiskuamaton
	instructive	ruiskuten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	ruiskuamassa	—
	elative	ruiskuamasta	—
	illative	ruiskuamaan	—
	adessive	ruiskuamalla	—
	abessive	ruiskuamatta	—
	instructive	ruiskuaman	ruiskuttaman
4th3	verbal noun	ruiskuaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ruiskuamaisillani ruiskuamaisillamme 2nd ruiskuamaisillasi ruiskuamaisillanne 3rd ruiskuamaisillaan ruiskuamaisillansa

Further reading

• “ruiskuta”, in Kielitoimiston sanakirja [Dictionary of Contemporary Finnish]‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-01

Etymology 2

Verb

ruiskuta

1. inflection of ruiskuttaa:
   1. present active indicative connegative
   2. second-person singular present imperative
   3. second-person singular present active imperative connegative

Anagrams

• arkistuu, kartuusi, kiurusta, kuristua, rikastuu