ruunata

Estonian

Noun

ruunata

1. abessive singular of ruun

Finnish

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈruːnɑtɑˣ/, [ˈruːnɑ̝t̪ɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -uːnɑtɑ
• Syllabification^(key): ruu‧na‧ta

Etymology 1

ruuna (“gelding”) +‎ -ta

Verb

ruunata

1. (transitive) to castrate a horse

Conjugation

Inflection of ruunata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ruunaan	en ruunaa	1st sing.	olen ruunannut	en ole ruunannut
2nd sing.		ruunaat	et ruunaa	2nd sing.	olet ruunannut	et ole ruunannut
3rd sing.		ruunaa	ei ruunaa	3rd sing.	on ruunannut	ei ole ruunannut
1st plur.		ruunaamme	emme ruunaa	1st plur.	olemme ruunanneet	emme ole ruunanneet
2nd plur.		ruunaatte	ette ruunaa	2nd plur.	olette ruunanneet	ette ole ruunanneet
3rd plur.		ruunaavat	eivät ruunaa	3rd plur.	ovat ruunanneet	eivät ole ruunanneet
passive		ruunataan	ei ruunata	passive	on ruunattu	ei ole ruunattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ruunasin	en ruunannut	1st sing.	olin ruunannut	en ollut ruunannut
2nd sing.		ruunasit	et ruunannut	2nd sing.	olit ruunannut	et ollut ruunannut
3rd sing.		ruunasi	ei ruunannut	3rd sing.	oli ruunannut	ei ollut ruunannut
1st plur.		ruunasimme	emme ruunanneet	1st plur.	olimme ruunanneet	emme olleet ruunanneet
2nd plur.		ruunasitte	ette ruunanneet	2nd plur.	olitte ruunanneet	ette olleet ruunanneet
3rd plur.		ruunasivat	eivät ruunanneet	3rd plur.	olivat ruunanneet	eivät olleet ruunanneet
passive		ruunattiin	ei ruunattu	passive	oli ruunattu	ei ollut ruunattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ruunaisin	en ruunaisi	1st sing.	olisin ruunannut	en olisi ruunannut
2nd sing.		ruunaisit	et ruunaisi	2nd sing.	olisit ruunannut	et olisi ruunannut
3rd sing.		ruunaisi	ei ruunaisi	3rd sing.	olisi ruunannut	ei olisi ruunannut
1st plur.		ruunaisimme	emme ruunaisi	1st plur.	olisimme ruunanneet	emme olisi ruunanneet
2nd plur.		ruunaisitte	ette ruunaisi	2nd plur.	olisitte ruunanneet	ette olisi ruunanneet
3rd plur.		ruunaisivat	eivät ruunaisi	3rd plur.	olisivat ruunanneet	eivät olisi ruunanneet
passive		ruunattaisiin	ei ruunattaisi	passive	olisi ruunattu	ei olisi ruunattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ruunaa	älä ruunaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		ruunatkoon	älköön ruunatko	3rd sing.	olkoon ruunannut	älköön olko ruunannut
1st plur.		ruunatkaamme	älkäämme ruunatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		ruunatkaa	älkää ruunatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		ruunatkoot	älkööt ruunatko	3rd plur.	olkoot ruunanneet	älkööt olko ruunanneet
passive		ruunattakoon	älköön ruunattako	passive	olkoon ruunattu	älköön olko ruunattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ruunannen	en ruunanne	1st sing.	lienen ruunannut	en liene ruunannut
2nd sing.		ruunannet	et ruunanne	2nd sing.	lienet ruunannut	et liene ruunannut
3rd sing.		ruunannee	ei ruunanne	3rd sing.	lienee ruunannut	ei liene ruunannut
1st plur.		ruunannemme	emme ruunanne	1st plur.	lienemme ruunanneet	emme liene ruunanneet
2nd plur.		ruunannette	ette ruunanne	2nd plur.	lienette ruunanneet	ette liene ruunanneet
3rd plur.		ruunannevat	eivät ruunanne	3rd plur.	lienevät ruunanneet	eivät liene ruunanneet
passive		ruunattaneen	ei ruunattane	passive	lienee ruunattu	ei liene ruunattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		ruunata		present	ruunaava	ruunattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ruunatakseni ruunataksemme 2nd ruunataksesi ruunataksenne 3rd ruunatakseen ruunataksensa		past	ruunannut	ruunattu
2nd	inessive2	ruunatessa	ruunattaessa	agent3	ruunaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st ruunatessani ruunatessamme 2nd ruunatessasi ruunatessanne 3rd ruunatessaan ruunatessansa		negative	ruunaamaton
	instructive	ruunaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	ruunaamassa	—
	elative	ruunaamasta	—
	illative	ruunaamaan	—
	adessive	ruunaamalla	—
	abessive	ruunaamatta	—
	instructive	ruunaaman	ruunattaman
4th4	verbal noun	ruunaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ruunaamaisillani ruunaamaisillamme 2nd ruunaamaisillasi ruunaamaisillanne 3rd ruunaamaisillaan ruunaamaisillansa

Synonyms

• kuohia

Etymology 2

Dropping the initial consonant is common in dialects and also applied to many older borrowings, as initial consonant clusters were not initially possible.

Verb

ruunata (dialectal)

1. (transitive) Alternative form of kruunata

Conjugation

Inflection of ruunata (Kotus type 73/salata, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ruunaan	en ruunaa	1st sing.	olen ruunannut	en ole ruunannut
2nd sing.		ruunaat	et ruunaa	2nd sing.	olet ruunannut	et ole ruunannut
3rd sing.		ruunaa	ei ruunaa	3rd sing.	on ruunannut	ei ole ruunannut
1st plur.		ruunaamme	emme ruunaa	1st plur.	olemme ruunanneet	emme ole ruunanneet
2nd plur.		ruunaatte	ette ruunaa	2nd plur.	olette ruunanneet	ette ole ruunanneet
3rd plur.		ruunaavat	eivät ruunaa	3rd plur.	ovat ruunanneet	eivät ole ruunanneet
passive		ruunataan	ei ruunata	passive	on ruunattu	ei ole ruunattu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ruunasin	en ruunannut	1st sing.	olin ruunannut	en ollut ruunannut
2nd sing.		ruunasit	et ruunannut	2nd sing.	olit ruunannut	et ollut ruunannut
3rd sing.		ruunasi	ei ruunannut	3rd sing.	oli ruunannut	ei ollut ruunannut
1st plur.		ruunasimme	emme ruunanneet	1st plur.	olimme ruunanneet	emme olleet ruunanneet
2nd plur.		ruunasitte	ette ruunanneet	2nd plur.	olitte ruunanneet	ette olleet ruunanneet
3rd plur.		ruunasivat	eivät ruunanneet	3rd plur.	olivat ruunanneet	eivät olleet ruunanneet
passive		ruunattiin	ei ruunattu	passive	oli ruunattu	ei ollut ruunattu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ruunaisin	en ruunaisi	1st sing.	olisin ruunannut	en olisi ruunannut
2nd sing.		ruunaisit	et ruunaisi	2nd sing.	olisit ruunannut	et olisi ruunannut
3rd sing.		ruunaisi	ei ruunaisi	3rd sing.	olisi ruunannut	ei olisi ruunannut
1st plur.		ruunaisimme	emme ruunaisi	1st plur.	olisimme ruunanneet	emme olisi ruunanneet
2nd plur.		ruunaisitte	ette ruunaisi	2nd plur.	olisitte ruunanneet	ette olisi ruunanneet
3rd plur.		ruunaisivat	eivät ruunaisi	3rd plur.	olisivat ruunanneet	eivät olisi ruunanneet
passive		ruunattaisiin	ei ruunattaisi	passive	olisi ruunattu	ei olisi ruunattu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ruunaa	älä ruunaa	2nd sing.	—	—
3rd sing.		ruunatkoon	älköön ruunatko	3rd sing.	olkoon ruunannut	älköön olko ruunannut
1st plur.		ruunatkaamme	älkäämme ruunatko	1st plur.	—	—
2nd plur.		ruunatkaa	älkää ruunatko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		ruunatkoot	älkööt ruunatko	3rd plur.	olkoot ruunanneet	älkööt olko ruunanneet
passive		ruunattakoon	älköön ruunattako	passive	olkoon ruunattu	älköön olko ruunattu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ruunannen	en ruunanne	1st sing.	lienen ruunannut	en liene ruunannut
2nd sing.		ruunannet	et ruunanne	2nd sing.	lienet ruunannut	et liene ruunannut
3rd sing.		ruunannee	ei ruunanne	3rd sing.	lienee ruunannut	ei liene ruunannut
1st plur.		ruunannemme	emme ruunanne	1st plur.	lienemme ruunanneet	emme liene ruunanneet
2nd plur.		ruunannette	ette ruunanne	2nd plur.	lienette ruunanneet	ette liene ruunanneet
3rd plur.		ruunannevat	eivät ruunanne	3rd plur.	lienevät ruunanneet	eivät liene ruunanneet
passive		ruunattaneen	ei ruunattane	passive	lienee ruunattu	ei liene ruunattu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		ruunata		present	ruunaava	ruunattava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ruunatakseni ruunataksemme 2nd ruunataksesi ruunataksenne 3rd ruunatakseen ruunataksensa		past	ruunannut	ruunattu
2nd	inessive2	ruunatessa	ruunattaessa	agent3	ruunaama
		Possessive forms Person sing. plur. 1st ruunatessani ruunatessamme 2nd ruunatessasi ruunatessanne 3rd ruunatessaan ruunatessansa		negative	ruunaamaton
	instructive	ruunaten	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	ruunaamassa	—
	elative	ruunaamasta	—
	illative	ruunaamaan	—
	adessive	ruunaamalla	—
	abessive	ruunaamatta	—
	instructive	ruunaaman	ruunattaman
4th4	verbal noun	ruunaaminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ruunaamaisillani ruunaamaisillamme 2nd ruunaamaisillasi ruunaamaisillanne 3rd ruunaamaisillaan ruunaamaisillansa

Anagrams

• ruutana, urautan