ryyppäillä

Finnish

Etymology

ryypätä +‎ -illä (frequentative aspect)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈryːpːæi̯lːæˣ/, [ˈryːpːæi̯lːæ(ʔ)]
• Rhymes: -yːpːæilːæ
• Syllabification^(key): ryyp‧päil‧lä

Verb

ryyppäillä

1. (transitive) frequentative of ryypätä (“to drink (alcohol), booze”)

Conjugation

Inflection of ryyppäillä (Kotus type 67/tulla, no gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ryyppäilen	en ryyppäile	1st sing.	olen ryyppäillyt	en ole ryyppäillyt
2nd sing.		ryyppäilet	et ryyppäile	2nd sing.	olet ryyppäillyt	et ole ryyppäillyt
3rd sing.		ryyppäilee	ei ryyppäile	3rd sing.	on ryyppäillyt	ei ole ryyppäillyt
1st plur.		ryyppäilemme	emme ryyppäile	1st plur.	olemme ryyppäilleet	emme ole ryyppäilleet
2nd plur.		ryyppäilette	ette ryyppäile	2nd plur.	olette ryyppäilleet	ette ole ryyppäilleet
3rd plur.		ryyppäilevät	eivät ryyppäile	3rd plur.	ovat ryyppäilleet	eivät ole ryyppäilleet
passive		ryyppäillään	ei ryyppäillä	passive	on ryyppäilty	ei ole ryyppäilty
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ryyppäilin	en ryyppäillyt	1st sing.	olin ryyppäillyt	en ollut ryyppäillyt
2nd sing.		ryyppäilit	et ryyppäillyt	2nd sing.	olit ryyppäillyt	et ollut ryyppäillyt
3rd sing.		ryyppäili	ei ryyppäillyt	3rd sing.	oli ryyppäillyt	ei ollut ryyppäillyt
1st plur.		ryyppäilimme	emme ryyppäilleet	1st plur.	olimme ryyppäilleet	emme olleet ryyppäilleet
2nd plur.		ryyppäilitte	ette ryyppäilleet	2nd plur.	olitte ryyppäilleet	ette olleet ryyppäilleet
3rd plur.		ryyppäilivät	eivät ryyppäilleet	3rd plur.	olivat ryyppäilleet	eivät olleet ryyppäilleet
passive		ryyppäiltiin	ei ryyppäilty	passive	oli ryyppäilty	ei ollut ryyppäilty
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ryyppäilisin	en ryyppäilisi	1st sing.	olisin ryyppäillyt	en olisi ryyppäillyt
2nd sing.		ryyppäilisit	et ryyppäilisi	2nd sing.	olisit ryyppäillyt	et olisi ryyppäillyt
3rd sing.		ryyppäilisi	ei ryyppäilisi	3rd sing.	olisi ryyppäillyt	ei olisi ryyppäillyt
1st plur.		ryyppäilisimme	emme ryyppäilisi	1st plur.	olisimme ryyppäilleet	emme olisi ryyppäilleet
2nd plur.		ryyppäilisitte	ette ryyppäilisi	2nd plur.	olisitte ryyppäilleet	ette olisi ryyppäilleet
3rd plur.		ryyppäilisivät	eivät ryyppäilisi	3rd plur.	olisivat ryyppäilleet	eivät olisi ryyppäilleet
passive		ryyppäiltäisiin	ei ryyppäiltäisi	passive	olisi ryyppäilty	ei olisi ryyppäilty
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		ryyppäile	älä ryyppäile	2nd sing.	—	—
3rd sing.		ryyppäilköön	älköön ryyppäilkö	3rd sing.	olkoon ryyppäillyt	älköön olko ryyppäillyt
1st plur.		ryyppäilkäämme	älkäämme ryyppäilkö	1st plur.	—	—
2nd plur.		ryyppäilkää	älkää ryyppäilkö	2nd plur.	—	—
3rd plur.		ryyppäilkööt	älkööt ryyppäilkö	3rd plur.	olkoot ryyppäilleet	älkööt olko ryyppäilleet
passive		ryyppäiltäköön	älköön ryyppäiltäkö	passive	olkoon ryyppäilty	älköön olko ryyppäilty
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		ryyppäillen	en ryyppäille	1st sing.	lienen ryyppäillyt	en liene ryyppäillyt
2nd sing.		ryyppäillet	et ryyppäille	2nd sing.	lienet ryyppäillyt	et liene ryyppäillyt
3rd sing.		ryyppäillee	ei ryyppäille	3rd sing.	lienee ryyppäillyt	ei liene ryyppäillyt
1st plur.		ryyppäillemme	emme ryyppäille	1st plur.	lienemme ryyppäilleet	emme liene ryyppäilleet
2nd plur.		ryyppäillette	ette ryyppäille	2nd plur.	lienette ryyppäilleet	ette liene ryyppäilleet
3rd plur.		ryyppäillevät	eivät ryyppäille	3rd plur.	lienevät ryyppäilleet	eivät liene ryyppäilleet
passive		ryyppäiltäneen	ei ryyppäiltäne	passive	lienee ryyppäilty	ei liene ryyppäilty
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		ryyppäillä		present	ryyppäilevä	ryyppäiltävä
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ryyppäilläkseni ryyppäilläksemme 2nd ryyppäilläksesi ryyppäilläksenne 3rd ryyppäilläkseen ryyppäilläksensä		past	ryyppäillyt	ryyppäilty
2nd	inessive2	ryyppäillessä	ryyppäiltäessä	agent3	ryyppäilemä
		Possessive forms Person sing. plur. 1st ryyppäillessäni ryyppäillessämme 2nd ryyppäillessäsi ryyppäillessänne 3rd ryyppäillessään ryyppäillessänsä		negative	ryyppäilemätön
	instructive	ryyppäillen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Usually with a possessive suffix. Not used with intransitive verbs. Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms. 4) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details).
3rd	inessive	ryyppäilemässä	—
	elative	ryyppäilemästä	—
	illative	ryyppäilemään	—
	adessive	ryyppäilemällä	—
	abessive	ryyppäilemättä	—
	instructive	ryyppäilemän	ryyppäiltämän
4th4	verbal noun	ryyppäileminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st ryyppäilemäisilläni ryyppäilemäisillämme 2nd ryyppäilemäisilläsi ryyppäilemäisillänne 3rd ryyppäilemäisillään ryyppäilemäisillänsä