sikeä

Definition from Wiktionary, the free dictionary
Jump to: navigation, search

Finnish[edit]

Adjective[edit]

sikeä ‎(comparative sikeämpi, superlative sikein)

  1. (of sleep) fast

Declension[edit]

Inflection of sikeä (Kotus type 15/korkea, no gradation)
nominative sikeä sikeät
genitive sikeän sikeiden
sikeitten
partitive sikeää
sikeätä
sikeitä
illative sikeään sikeisiin
sikeihin
singular plural
nominative sikeä sikeät
accusative nom.? sikeä sikeät
gen. sikeän
genitive sikeän sikeiden
sikeitten
sikeäinrare
partitive sikeää
sikeätä
sikeitä
inessive sikeässä sikeissä
elative sikeästä sikeistä
illative sikeään sikeisiin
sikeihin
adessive sikeällä sikeillä
ablative sikeältä sikeiltä
allative sikeälle sikeille
essive sikeänä sikeinä
translative sikeäksi sikeiksi
instructive sikein
abessive sikeättä sikeittä
comitative sikeine

Anagrams[edit]